Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin – kannattaako tilikautta muuttaa verohyödyn saamiseksi?

Hallitus esittää yhteisöveroprosentin alentamista 18 prosenttiin, kun nykyinen prosentti on 20. Samassa esityksessä ehdotetaan myös elinkeinotoiminnan tappioiden vähennysajan pidentämistä yhtiöillä ja muilla yhteisöillä 10 vuodesta 25 vuoteen. Kyseessä on vielä hallituksen esitys, jonka lopullinen sisältö vahvistuu vasta eduskuntakäsittelyn jälkeen (linkki esitykseen: Hallituksen esitys HE 151/2026 vp).

Yhteisöveroprosentin alentaminen

Yhteisövero on vero, jota mm. osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt maksavat tuloksestaan. Sen perusteena on tilikauden verotettava tulo. Tällä hetkellä yhteisöveroprosentti on 20, mutta lakimuutoksen toteutuessa se kevenisi 18 prosenttiin.

Kahden prosenttiyksikön lasku yhteisöverossa johtaisi käytännössä yrityksen maksettavan yhteisöveron määrän pienenemiseen 10 prosentilla, kun verrataan samaa verotettavaa tuloa.

Yhteisöveron kevennys voi parantaa kassavirtaa ja vapauttaa varoja muuhun käyttöön. Verokannan alentuminen näkyy käytännössä myös ennakkoverojen määrässä. Kun veroprosentti pienenee, myös ennakkoverot voivat pienentyä, mikäli arvioitu tulos pysyy samana.

Muutoksen voimaantulo

Mikäli hallituksen ehdottamat lakimuutokset toteutuvat, lakien on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Siten uutta 18 prosentin verokantaa sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuoden 2027 verotuksessa. Pidennettyä tappioiden vähennysaikaa sovellettaisiin verovuoden 2026 ja sitä seuraavien verovuosien tappioihin.

Kannattaako tilikauden muutosta harkita?

Uutta 18 prosentin verokantaa sovellettaisiin ensimmäisen kerran vasta verovuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa, joten saattaa syntyä ajatus kuluvan tilikauden pidentämisestä vuoden 2027 puolelle. Tällöin kevennettyä verokantaa pääsisi käytännössä hyödyntämään jo vuotta aikaisemmin. Hallituksen esityksessä ei ole asetettu rajoitteita sille, että alempaa verokantaa ei voisi hyödyntää, jos tilikautta on päätetty pidentää ennen lain voimaantuloa. Lopullinen varmuus saadaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun lakimuutos on hyväksytty.

Käytännössä tilikauden muutos tapahtuu tekemällä tilikauden muutosilmoitus kaupparekisteriin. Ilmoitus tulee tehdä tilikautta pidennettäessä kaksi kuukautta ennen rekisterissä olevan tilikauden päättymistä, eli mikäli tilikausi päättyy 31.12.2026, on pidennyksestä ilmoitettava aivan viimeistään 31.10.2026.

Tilikauden muuttamista tulee kuitenkin aina harkita tarkkaan, ja mahdollisen muutoksen tuoma verosäästö kannattaa laskea huolellisesti etukäteen. Tilikauden muutoksesta aiheutuvat kustannukset, kuten Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelymaksut, muutoksen käytännön järjestelyistä vastaavan tahon (esim. tilitoimisto) veloitukset sekä muut mahdolliset hallinnolliset kulut on myös otettava huomioon verosäästöä laskettaessa. Mikäli verosäästö olisi edelleen euromääräisesti merkittävä, voi tilikauden pidentäminen olla harkitsemisen arvoista. Pelkkä verosäästö ei kuitenkaan saa toimia ohjaavana tekijänä tilikauden muutoksessa.

Tilikauden pidentämistä pohdittaessa on huomioitava, että tilikauden muutoksen tulisi olla yrityksen toiminnan kannalta perusteltu ratkaisu, eikä tilikautta yleensä ole tarkoituksenmukaista muuttaa pelkästään lyhytaikaisen veroedun vuoksi. Jos tilikautta nyt muutetaan verohyödyn tavoittelemiseksi, ratkaisu tulee vaikuttamaan yrityksen raportointiin, budjetointiin ja hallinnollisiin prosesseihin myös tulevina tilikausina.

Voit lukea lisää tilikauden valinnasta blogistamme Tilikausi – Mitä yrittäjän on hyvä tietää?

Tilikauden muutoksen vaikutus osinkojen verotukseen

Yrityksen verotuksen lisäksi on tilikauden muutosta harkittaessa otettava huomioon myös osinkojen verotus.

Henkilöosakkaan osingot verotetaan saajaltaan pääoma- ja ansiotulona ja osa osingosta on verotonta. Osinko on saajalleen sen verovuoden tuloa, jolloin osinko on yhtiökokouksen päätöksen perusteella nostettavissa.

Osinko jaetaan veronalaiseen pääomatuloon ja / tai ansiotuloon sekä verottomaan tuloon osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Pääsäännön mukaan matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Yritysjärjestelyjä ja uusia osakkeita koskien on omat erityissäännöksensä. Esimerkkejä ja lisätietoa osinkojen verotuksesta löydät Verohallinnon ohjeesta.

Kun tilikausi päättyy 31.12.2026 ja osingonjakopäätöksen mukaan osinko on nostettavissa 31.3.2027, osinko verotetaan osakkaalta vuoden 2027 tulona. Verottoman ja verotettavan tulon osuus määräytyy vuonna 2026 päättyneen tilikauden taseen perusteella, eli viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan.

Jos tilikausi pidennetään päättymään esimerkiksi 31.1.2027 ja osingonjakopäätöksen mukaan osinko on nostettavissa 31.3.2027, osinko on henkilöosakkaan verovuoden 2027 tuloa. Jos vuonna 2026 ei ole päättynyt tilikautta, osinkoverotus perustuu vuonna 2025 päättyneen tilikauden perusteella laskettuun nettovarallisuuteen. Tällöin osingon verotus perustuu huomattavasti vanhempaan nettovarallisuustietoon kuin ilman tilikauden muutosta. Jos yhtiön nettovarallisuus on kasvanut merkittävästi vuoden 2026 aikana, tilikauden pidentäminen voi heikentää mahdollisuutta hyödyntää korkeampaa osakkeen matemaattista arvoa osinkojen verotuksessa.

Kokonaiskuvan arviointi on tärkeää

Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin voi joissakin tilanteissa tehdä tilikauden pidentämisestä houkuttelevan vaihtoehdon. Päätöstä ei kuitenkaan kannata tehdä pelkästään yhteisöveron näkökulmasta. Myös muutoksen kustannukset, vaikutukset yrityksen raportointiin sekä osinkojen verotukseen on syytä arvioida huolellisesti ennen päätöksentekoa. Asiaa ei tarvitse pohtia yksin, asiantuntijamme auttavat mielellään tilanteen arvioinnissa ja mahdollisten muutosten toteuttamisesta ajallaan.