Ajankohtaista työlainsäädännössä 12/2024

Hallitusohjelmassa on useita työsuhteisiin vaikuttavia muutoksia tulossa vuoden 2025 aikana. Tässä kirjoituksessa käsittelemme lakimuutosta liittyen paikalliseen sopimiseen. Lue alta, mitä muutos tarkoittaa käytännössä. Lisäksi käsittelemme lyhyesti vireillä olevia hallituksen suunnitelmia lakkauttaa leipomotyölaki ja muuttaa yhteistoimintalakia. Viimeisimpänä aiheena Verohallinnon päivitetty ohjeistus henkilökuntaetujen verotuksesta. 

Paikallista sopimista laajennetaan   

Vuoden 2023 hallitusohjelmassa yhtenä hallituksen tavoitteena oli paikallisen sopimisen lisääminen. Tällä pyritään yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä yritysten saattamiseen yhdenvertaiseen asemaan paikallisessa sopimisessa. Paikallisen sopimisen käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan työpaikkakohtaista sopimista jostakin työehtosopimuksen määräyksestä, kuten palkoista tai työajoista. 

Paikallista sopimista koskeva lakimuutos on tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsiteltävänä. Alla mainitut muutokset astuvat voimaan 1.1.2025, mikäli eduskuntakäsittelyn aikana ei tapahtuisi yllättäviä muutoksia. 

Paikallisen sopimisen mahdollisuutta laajennetaan ensinnäkin siten, että yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalta järjestäytymättömältä työnantajalta poistetaan paikallisen sopimisen kiellot. Tähän asti yritykset ovat olleet eri asemassa sopimismahdollisuuksien osalta riippuen siitä, kuuluvatko ne työnantajaliittoon vai eivät. Järjestäytyneellä (liittoon kuuluvalla) työnantajalla on ollut laajempi mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia verrattuna järjestäytymättömään työnantajaan. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa on paljon järjestäytymättömiä työnantajia, joille paikallinen sopiminen on ollut tähän asti mahdollista vain rajoitetusti. Lakimuutoksella tämä erottelu poistuu. Samalla tässä niin sanotussa yleissitovuuskentässä tehtävien paikallisten sopimusten valvontaa lisätään. Paikallinen sopimus tulee toimittaa työsuojeluviranomaiselle. Velvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. 

Lakimuutos mahdollistaa paikallisen sopimisen jatkossa myös yrityksissä, joissa luottamusmiestä ei ole valittu. Erityisesti pienemmillä työpaikoilla ”luottamusmiehetön” tila on varsin tavanomaista.  Paikallinen sopiminen ei ole ollut mahdollista, jos työehtosopimus on sisältänyt määräyksen siitä, että paikallisen sopimuksen voi tehdä vain luottamusmies. Lakimuutoksen myötä, jos luottamusmiestä ei ole, eikä työpaikalla sovellettava työehtosopimus määrittele vaihtoehtoista sopimismallia, paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusvaltuutetun kanssa. Lakimuutos asettaa toisaalta työnantajalle velvollisuuden edistää paikallisia sopimuksia tekevän luottamusvaltuutetun valmiuksia paikallisten sopimusten tekemiseen. Laki sisältää myös erilliset määräykset menettelytavoista, kun paikallinen sopimus tehdään luottamusvaltuutetun kanssa.    

Kolmas sopimismahdollisuuden laajennus koskee yrityskohtaisten työehtosopimusten rinnastamista valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Tähän asti työlainsäädännön useista säännöksistä on ollut mahdollista poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Lakimuutoksen myötä vastaava sopimismahdollisuus liittyisi myös työnantajakohtaisiin työehtosopimuksiin. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen sopijapuolina ovat yksittäinen yritys ja valtakunnallinen työntekijäyhdistys tai tämän jäsenyhdistys.  

Työehtosopimuslakiin otetaan samassa yhteydessä täsmennys niin sanottujen keltaisten työehtosopimusten estämisestä. Työntekijäyhdistyksen tulee olla päämääriltään ja toiminnaltaan aito ja todellinen. Työehtosopimuksina pidetään vain sellaisia sopimuksia, joissa sopijapuolet edustavat aidosti työnantaja- ja työntekijäpuolta, eikä työntekijäyhdistys edusta tosiasiallisesti työnantajan intressejä.  

Hallituksen suunnitelmat leipomotyölain kumoamisesta ja yhteistoimintalain muuttamisesta etenevät 

Vuoden 2023 hallitusohjelmassa kirjattiin useita työllisyyden tukemiseen, talouskasvuun sekä kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitykseen liittyviä tavoitteita. Olemme poimineet tähän ajankohtaista tietoa kahden jo melko pitkälle edenneen uudistushankkeen tilanteesta.  

Hallitusohjelma sisältää kirjauksen tavoitteesta kumota leipomotyölaki. Leipomoala halutaan saattaa lainsäädännön tasolla muita toimialoja vastaavaan asemaan. Nykyinen leipomotyölaki sisältää poikkeuksellisen määräyksen kaikille leipomotyöntekijöille yötyötunneilta (kello 22-6) maksettavasta lakiperusteisesta sadan prosentin korvauksesta. Jatkossa tämä lakisääteinen korvaus poistettaisiin. Yötyökorvauksista sovittaisiin työaikalain mukaisesti työehtosopimuksilla ja/tai työsopimuksilla, kuten muillakin aloilla.  

Leipomotyönlain kumoamisen on arvioitu tarkoittavan käytännössä muutosta kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevien leipomotyöntekijöiden yötyölisiin. Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on sovittu 100 %:n yötyölisästä vain niille työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä.  

Hallitus on antanut esityksen leipomotyölain kumoamisesta syyskuussa 2024. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2025. Suomen Elintarviketyölaisten liitto SEL on vastustanut lakimuutosta joulukuun 2024 alussa tapahtuneessa asiantuntijakuulemisessa. 

Yhteistoimintalain muutoksella hallitus tavoittelee hallinnollisen taakan pienentämistä pienissä yrityksissä sekä sitä, että yritykset voivat reagoida muutostilanteisiin nopeammin.  

Yhteistoimintalain yleistä soveltamiskynnystä on tarkoitus nostaa 20 työntekijää työllistävien yritysten sijasta 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Tämä tarkoittaisi käytännössä erityisesti muutosneuvotteluvelvoitteen kohdistumista aiempaan pienempään työnantajajoukkoon. Mikäli työnantajalla on työsuhteisia työntekijöitä 20-49, työnantajan tulisi jatkossa käydä muutosneuvottelut vain, jos työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä (irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia). Muutosneuvotteluita ei tarvitsisi käydä työnantajan harkitsemista enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista, jotka perustuisivat työn tai työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähenemiseen.  

Yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluaikoja on tarkoitus lyhentää puolella. Muutosneuvotteluita tulee nykyisen lainsäädännön mukaan käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää riippuen neuvotteluiden kohteesta. Jatkossa muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi kolme viikkoa tai seitsemän päivää, ja aika riippuisi neuvotteluissa käsiteltävistä asioita ja yrityksen henkilöstömäärästä.  

Hallitus on antanut esityksen yhteistoimintalakia koskevasta muutoksesta marraskuun 2024 lopussa. Tavoitteena on, että lakimuutokset astuvat voimaan 1.7.2025. 

Henkilökuntaedut verotuksessa  

Verohallinto on julkaissut päivitetyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa, joka astui voimaan 1.8.2024. Ohjeessa käsitellään henkilökuntaetuja yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä.    

Keskeiset muutokset:  

• Työterveyshuolto: Verovapaan työterveyshuollon määritelmiä ja ohjeistusta on muokattu kokonaisuudessaan.  

• Merkkipäivälahjat: Osakeyhtiön omistajien merkkipäivälahjoja koskeva uusi luku on lisätty.  

• Hierontaetu: Hierontaedun sisältöä ja määrää on täsmennetty.  

Nämä muutokset vaikuttavat siihen, miten työnantajat voivat tarjota etuja työntekijöilleen verovapaasti. Lue lisää Henkilökuntaedut verotuksessa – vero.fi  

Olemme tukenasi

Mikäli kaipaat apua näihin tai muihin työoikeudellisiin asioihin, otathan meihin yhteyttä.  

Johanna Lehtinen, Lakimies, Konsultointipalvelut