Yrittäjän vero- ja lakiuutiset maaliskuu 2026

Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan

Verohallinto on julkaissut ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan.

Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta toimija, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa. Rekisteröityminen on vapaaehtoista.

Kun työ- tai käyttökorvaus maksetaan ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle, maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työkorvaus on työstä tai palvelusta muuna kuin palkkana maksettava korvaus. Käyttökorvauksella tarkoitetaan mm. tekijän‑ ja teollisoikeuksien käyttämisestä tai luovuttamisesta maksettavaa korvausta.

Jos työ- tai käyttökorvausta laskuttava yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, maksajan on toimitettava kauppahinnasta ennakonpidätys. Yhteisöltä, yhtymältä tai yleisesti verovelvolliselta ulkomaiselta yhteisöltä ennakonpidätys on 13 %. Luonnolliselle henkilölle maksettaessa ennakonpidätys toimitetaan verokortin mukaan.

Maksajalla on velvollisuus tarkistaa rekisterimerkinnän voimassaolo. Säännöllisessä toimeksiantosuhteessa tarkistus on tehtävä vähintään yleisinä tarkistuspäivinä (1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12.), ja yksittäisissä maksuissa jokaisen maksun yhteydessä. Ennakkoperintärekisterimerkinnän voi tarkistaa YTJ:n julkisesta tietopalvelusta (www.ytj.fi) tai Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 004. Tietoja voi hankkia myös massatietopalveluna (Ilmoitin.fi, maksuton) tai muilta palveluntarjoajilta.
Lue lisää ››

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia 

Yritysten maksamat työmarkkinatoimintaa harjoittavien järjestöjen jäsenmaksut eivät ole yritysverotuksessa vähennyskelpoisia verovuodesta 2026 alkaen.

Jäsenmaksuja ei voi vähentää, jos järjestön säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä on työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita tai niitä ei ole poissuljettu ja sääntöjen voidaan yleisluonteisuuden perusteella tulkita kattavan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.

Lisäksi vähennyskelvottomia ovat jäsenmaksut järjestöissä, jotka ovat jäseninä toisissa järjestöissä, joilla voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Vähennyskelvottomia ovat myös jäsenmaksut järjestöissä, joilla on läheinen suhde toiseen toimijaan, jolla voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.

Jos järjestön säännöissä viitataan yleisluonteisesti jonkin toimialan, ammattikunnan tai yritysryhmän edunvalvontaan tai toimintaedellytysten turvaamiseen, jäsenmaksut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Jäsenmaksu voi kuitenkin olla vähennyskelpoinen, jos säännöissä on nimenomaisesti rajattu työmarkkinatoimintaan liittyvät tavoitteet pois.

Jos järjestö perii jäsenmaksun lisäksi muita maksuja, kuten vakuutus‑ tai palvelumaksuja, niiden vähennyskelpoisuus arvioidaan erikseen. Vähennyskelvottomia ovat myös yksilöimättömät palvelumaksut, jotka peritään jäsenmaksun sijasta.
Lue lisää ››

Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa

Verohallinto on päivittänyt työmatkakustannusten korvausten verotusta koskevaa ohjettaan. Täsmennyksiä on tehty erityisesti viikonloppumatkoihin ja päivärahoihin, omistajayrittäjän verovapaisiin matkakustannusten korvauksiin sekä 15 kilometrin päivärahaedellytyksen etäisyyslaskentaan.

Ohjeessa kuvataan vaihtoehtoiset menettelytavat, joilla työnantaja voi ottaa huomioon palkansaajalle matkasta aiheutuvat kustannukset. Tämän jälkeen ohjeessa perehdytään tarkemmin erilaisiin työhön liittyviin matkamuotoihin.

Verolainsäädännössä matkat on jaettu kolmeen pääluokkaan:

1. asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat,
2. matkat toissijaiseen työpaikkaan sekä
3. työmatkat.

Kustannusten korvausten verotuksellinen käsittely määräytyy sen mukaan, minkä tyyppisestä matkasta on kyse ja millä tavoin työnantaja on kustannukset korvannut.

Verotarkastuksissa on löydetty huomattava määrä perusteettomasti verovapaina maksettuja matkakustannusten korvauksia. Virheellisesti verovapaasti maksetut korvaukset aiheuttavat seuraamuksia sekä työnantajalle että työntekijälle.
Lue lisää ››
Lue lisää paljastetuista väärinkäytöksistä ››

YEL-työtulojen tarkistus 2026

1.1.2023 voimaan tulleen lain perusteella eläkeyhtiöiden on tarkistettava yrittäjän YEL‑työtulo kolmen vuoden välein. Kuluvana vuonna tarkistus koskee yrittäjiä, joiden YEL‑vakuutus on ollut yhtäjaksoisesti voimassa vähintään kolme vuotta. Uutta työtulosuositusta ei anneta, jos nykyinen työtulo on uuden arvion ±30 prosentin vaihteluvälin sisällä. Työtuloa ei tarkisteta myöskään silloin, kun muutos olisi enintään viisi prosenttia.

Eläkeyhtiö ilmoittaa työtulon tarkistamisesta. Tietoa tarkastuksen menettelystä ja ajankohdista löytyy oman eläkeyhtiön sivuilta. Yrittäjälle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi uudesta ehdotuksesta, ja perustelluista syistä työtulosuosituksesta voidaan poiketa.

Vuonna 2025 tehdyissä työtulotarkistuksissa noin puolella tarkistetuista yrittäjistä työtulo pysyi ennallaan ja hieman vajaalla puolella työtulo nousi.
Lue lisää ››

Hallitus esittää muutoksia työperäistä hyväksikäyttöä koskevaan lainsäädäntöön

Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026. Ehdotuksessa esitetään kahta uutta rikosnimikettä: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä.

Kiskonta työelämässä koskisi tilanteita, joissa työn ja siitä maksettavan vastikkeen välillä on olennainen epäsuhta, ja se kattaisi alipalkkauksen lisäksi myös muun hyväksikäytön, kuten kynnysrahojen perinnän. Törkeä tekomuoto soveltuisi esimerkiksi huomattavan taloudellisen hyödyn tavoitteluun, erityisen tuntuvaan haittaan työntekijälle tai suunnitelmalliseen toimintaan. Rangaistus törkeästä kiskonnasta työelämässä olisi 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta. Kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä voisivat jatkossa myös johtaa liiketoimintakieltoon.

Lisäksi ehdotetaan oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista uusiin rikosnimikkeisiin, mikä mahdollistaisi yhteisösakon määräämisen.
Lue lisää ››

Säästövapaata koskevat lakimuutokset lausuntokierroksella

Säästövapaalla tarkoitetaan työntekijän oikeutta siirtää osa vuosilomastaan pidettäväksi myöhemmin. Nykyisin työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan, jos työnantajan kanssa ei synny sopua.

Jatkossakin lähtökohtana olisi työnantajan ja työntekijän välinen sopimus ajankohdasta. Uuden ehdotuksen mukaan työnantajalla olisi kuitenkin oikeus kieltäytyä työntekijän esittämästä ajankohdasta, jos se aiheuttaisi haittaa tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai estäisi vuosilomien ja säästövapaiden tasapuolisen sijoittelun.

Lausuntokierros päättyi 12.3.2026. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle keväällä 2026, ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Lue lisää ››

Päivitä osoite- ja yhteystiedot YTJ-palvelussa

Viranomaiset hyödyntävät YTJ:n osoitetietoja, joten on yrityksen edun mukaista, että tiedot ovat ajan tasalla. Yrityksestä pitää ilmoittaa vähintään joko posti- tai käyntiosoite. YTJ:ssä voidaan ilmoittaa myös muita yhteystietoja, mutta on syytä huomioida, että nämä tiedot ovat julkisia.

Osoitteenmuutos on maksuton. Muutos tulee voimaan YTJ:ssä välittömästi, ellei ole annettu erikseen alkupäivämäärää. YTJ:n osoitetiedot eivät välity Postiin.
Lue lisää ››