Yrittäjän vero- ja lakiuutiset huhtikuu 2026

Valtioneuvoston kehysriihen verolinjaukset

Hallitus on tehnyt kevään kehysriihessä seuraavia verolinjauksia vuosille 2027–2030:

• Kotitalousvähennystä kasvatetaan vuosille 2026 ja 2027. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 600 eurosta 2 100 euroon. Lisäksi yritykseltä ostetun palvelun vähennysprosentti nostetaan 35 prosentista 40 prosenttiin ja maksetun palkan vähennysprosentti 13 prosentista 15 prosenttiin.
• Työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuu laskee 800 euroon vuonna 2026.
• Työnantajan työntekijälle myöntämään virikeseteliin tehdään inflaatiotarkistus. Samalla sen käyttöä laajennetaan metsästykseen ja kalastukseen.
• Verotuksen yrittäjävähennys korotetaan 5 prosentista 5,5 prosenttiin, mikä vahvistaa yksityisten elinkeinonharjoittajien, maatalouden ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeinoyhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan edellytyksiä.
• Työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohta siirretään työsuhdeoption käyttöhetkestä kohde-etuuden myyntihetkeen listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta.
• Suunnattua henkilöstöantia uudistetaan niin, että tytäryhtiön työntekijälle voidaan tarjota myös konsernin emoyhtiön osakkeita.
• Lahjoitusten verovähennys laajennetaan koskemaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, mikä mahdollistaa myös sote-järjestöille oman varainhankinnan.
• Asunto-osakeyhtiöiden asuintalovarausta korotetaan korjausrakentamisen edistämiseksi.
• Ajoneuvoveroa alennetaan 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen, ja kevennys kohdennetaan aiemman kevennyksen tapaan. Samalla toteutetaan raskaan liikenteen ammattidiesel vähintään kymmenen vuoden ajaksi.
• Maatalouden asemaa tuetaan korottamalla energiaveron lisäpalautus energiaverodirektiivin sallimaan enimmäismäärään määräajaksi vuosien 2025 ja 2026 palautuksissa. Lisäpalautus nousee neljä senttiä litralta.

Lue lisää ››

Yhteisöveron alentaminen ja elinkeinotoiminnan tappion vähentämisajan pidentäminen

Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen yhteisöveroprosentin alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin ja elinkeinotoiminnan tappion vähentämisajan pidentämisestä 25 vuoteen.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Yhteisöverokannan muutos huomioitaisiin ensimmäisen kerran verovuoden 2027 verotuksessa, ja ennakkoperinnässä sitä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen. Tappioiden vähentämistä koskeva muutos koskisi verovuonna 2026 ja sen jälkeen syntyneitä tappioita.
Lue lisää ››

Matkailijaveron lainvalmistelu

Valtiovarainministeriö aloittaa matkailijaveron lainvalmistelun. Uudessa laissa määriteltäisiin ehdot, joiden puitteissa kunnat voisivat halutessaan ottaa veron käyttöönsä. Verotuotto ohjautuisi sitä keräävälle kunnalle.

Matkailijavero koskisi sekä kotimaisten että ulkomaisten matkustajien majoittumisia ja kaikkea tilapäistä, maksullista majoitustoimintaa. Vero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta ja oisi maltillinen muiden Euroopan maiden matkailijaverojen tapaan.
Lue lisää ››

Kiinteistöverotuksen ohjeet

Verohallinto on julkaissut kolme kiinteistöverotukseen liittyvää ohjetta: Kiinteistöverolain soveltamisohje, Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa sekä Kiinteistön käypä arvo kiinteistöverotuksessa.

Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävän kalenterivuoden verotusarvoa, joka lasketaan kyseisen vuoden 31.12. tilanteen perusteella.

Kiinteistöverotuspäätöksen tiedot kannattaa tarkistaa vuosittain, ja tiedot tulee käydä läpi erityisesti silloin, jos jokin kohta vaikuttaa epäselvältä tai kiinteistön tilanne on muuttunut edellisestä vuodesta. Tyypillisiä tarkistuskohteita ovat mm. uudet hankinnat, lohkomiset sekä keskeneräisten rakennusten valmiusaste ja kiinteistön käyttötarkoitus. Mahdolliset korjaukset tehdään OmaVerossa.

Kiinteistön laskennallisesta arvosta voidaan poiketa tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella, jos voidaan osoittaa, että kiinteistön käypä arvo on laskennallista arvoa alempi kiinteistöön liittyvien erityisten seikkojen vuoksi.

Verohallinnon muuttuneen kannan mukaan myös erityisalueisiin (esim. laskettelurinteet, golfkentät, moottoriradat, aurinkovoimaloiden maapohjat, ampumaradat ja raviradat) sovelletaan haja-asutusalueen alennuskaavaa.  Lisäksi maapohjaa arvostettaessa on lähtökohtaisesti otettava huomioon sen tosiasiallinen käyttötarkoitus.
Lue lisää soveltamisohjeesta ››
Lue lisää kiinteistöjen arvostamisesta ››
Lue lisää kiinteistön käypästä arvosta ››

Kehysriihessä päätettiin YEL-uudistuksesta

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjillä olisi mahdollisuus määrittää eläkemaksunsa joko yritystoiminnan veronalaisten ansiotulojen tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon perusteella. Yrittäjät voisivat halutessaan maksaa työtuloarvioita korkeampia maksuja eläketurvansa parantamiseksi.

Työtulon olisi kuitenkin vastattava vähintään puolta yrittäjän todellisista, veronalaisista ansiotuloista. Vähäisten ansiotulojen perusteella työtulo ei kuitenkaan voisi alittaa YEL-vakuuttamisen alarajaa (9 423,09 euroa vuonna 2026). Ansiotuloilla tarkoitetaan yrittäjätoiminnan veronalaista ansiotuloa pois lukien osinkotulot.

YEL-vakuutus voitaisiin keskeyttää sairauspäivärahan ajaksi, ja maksujousto nousisi 25 prosenttiin korvaten nykyisen aloittavien yrittäjien alennuksen.

Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön ennakkoarvioiden perusteella vuonna 2033 maksut olisivat nykyiseen tilanteeseen nähden pienemmät lähes 40 prosentilla yrittäjistä, muuttumattomia yli 40 prosentilla ja suuremmat noin 20 prosentilla yrittäjistä.
Lue lisää ››

Vihreän siirtymän ja korjausoikeuden lakimuutokset valmistelussa

Hallitus esittää lakimuutoksia, joilla vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi ja tavaroiden korjaamisdirektiivi pannaan täytäntöön Suomessa (HE 47/2026). Tavoitteena on parantaa kuluttajien saamaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja kestävyydestä sekä edistää tavaroiden korjaamista.

Kuluttajansuojalakiin lisättäisiin säännöksiä markkinoinnissa annettavista tiedoista ja elinkeinonharjoittajan ennakkotiedonantovelvollisuudesta. Korjaamisdirektiivin myötä tietyt valmistajat velvoitettaisiin tarjoamaan korjauspalveluita myös silloin, kun vika ei ole myyjän tai valmistajan vastuulla. Lisäksi säädettäisiin varaosien ja työkalujen saatavuudesta ja kiellettäisiin korjaamista estävät sopimusehdot.
Lue lisää ››

Viranomaisposti ensisijaisesti digitaalisena

Viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 14.4.2026. Tämän jälkeen viranomaisilta tuleva posti, kuten päätökset, laskut ja ajanvaraukset lähetetään ensisijaisesti Suomi.fi-viesteihin eli sähköiseen postilaatikkoon paperipostin sijasta. Digitaalisia viestejä voi lukea myös Suomi.fi -mobiilisovelluksella, joka ilmoittaa uusista saapuneista viesteistä.

Vahvan tunnistautumisen yhteydessä käyttäjää ohjataan ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön, jos palvelu ei ole vielä käytössä. Jos asiointi tapahtuu toisen henkilön tai organisaation puolesta, Suomi.fi-viestit aktivoituvat henkilökohtaisesti käyttäjälle, eivät sen tahon nimissä, jonka puolesta asioidaan.

Mikäli sähköisiä asiointipalveluja ei käytetä lainkaan, viranomaisposti toimitetaan jatkossakin paperipostina. Toimitustavan voi myös vaihtaa Suomi.fi-viestien asetuksissa.
Lue lisää ››

Ympäristövahinkomaksu

Lupa- ja valvontavirasto kerää tuhansia yrityksiä koskevaa veroluonteista ympäristövahinkomaksua. Maksu määräytyy joko kertamaksuna tai vuosimaksuna. Kertaluonteinen maksu on 400 euroa, ja vuosimaksu sijoittuu viiteen maksuluokkaan vaihdellen 200 eurosta 30 000 euroon toimialan perusteella. Maksun suuruuteen vaikuttaa toiminnan aiheuttama ympäristöriski. Tavoitteena on varmistaa, ettei ympäristövahinkojen kustannuksia jouduta kattamaan valtion verovaroista.

Maksuvelvollisuus koskee käytännössä lähes kaikkia ympäristönsuojelulain nojalla luvan- tai ilmoituksenvaraisia sekä rekisteröitäviä toimintoja. Näihin kuuluvat muun muassa kaivos- ja jätteenkäsittelytoiminnot, metsä-, metalli- ja energiasektori, polttoaineiden jakeluasemat, turvetuotanto sekä tietyt eläinsuojat.

Pääsääntöisesti maksuvelvollisuus ei edellytä toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä. Lupa- ja valvontavirasto toimittaa maksupäätöksen ja laskun niille toimijoille, joita vuosimaksu koskee. Vuosimaksu perustuu edeltävän vuoden toimintaan. Jatkossa toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa virastolle sellaisista toiminnan muutoksista, joilla on vaikutusta maksuvelvollisuuteen tai maksuluokkaan.
Lue lisää ››