Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2027
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuodelle 2027 on julkaistu.
Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä on 55 euroa (54 euroa vuonna 2026). Osapäivärahan verovapaa määrä pysyy ennallaan 25 eurossa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä nousee 13,75 euroon (13,50 euroa vuonna 2026).
Myös verovapaat kilometrikorvaukset nousevat hieman ensi vuodelle. Verovapaa kilometrikorvaus on ensi vuonna 0,58 euroa/km (0,55 euroa/km vuonna 2026) ja käyttöetuauton kilometrikorvaus 0,12 euroa/km (0,11 euroa/km vuonna 2026).
Lue lisää ››
Kotitalousvähennys, liikunta- ja kulttuurietu sekä matkakuluvähennyksen omavastuu
Verohallinto on päivittänyt kotitalousvähennystä koskevia ohjeitaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon vuosiksi 2026–2027. Yritykseltä ostetusta työstä voi vähentää 40 prosenttia työn osuudesta aiemman 35 prosentin sijaan. Palkasta tehtävä vähennys nousee 13 prosentista 15 prosenttiin. Omavastuu säilyy 150 eurossa. Muutokset tulevat voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen.
Vuoden 2026 matkakuluvähennyksen omavastuu laskee väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon.
Verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 400 eurosta 540 euroon 1.1.2026 lähtien.
Lue lisää, miten saat korotetun vähennyksen käyttöösi ››
Lue lisää kotitalousvähennyksestä verotuksessa ››
Ammattidieselin veronpalautukseksi esitetään 3,3 senttiä litralta
Hallitus esittää linja-autoille ja vähintään 7,5 tonnin kuorma-autoille 3,3 sentin polttoaineveron palautusta litralta. Palautuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028 EU:n polttoaineen jakelun päästökaupan käynnistyessä. Verotuki olisi voimassa vuoden 2037 loppuun.
Lue lisää ››
Hallitus keventää autoilun kustannuksia 60 miljoonalla eurolla
Hallitus on sopinut 60 miljoonan euron toimista autoilun kustannusten keventämiseksi. Kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan yrittäjille kohdennetaan 30 miljoonaa euroa polttoainetukea, jonka toteutustapa täsmentyy jatkovalmistelussa.
Ajoneuvoveron kevennystä kasvatetaan, ja työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärä on tarkoitus nostaa vuonna 2027 nykyisestä 7 000 eurosta 7 800 euroon. Lisäksi polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen suunnitellaan joustoja, joilla pyritään hillitsemään polttoaineiden hintapaineita.
Lue lisää ››
Yrittäjän YEL-työtulon määräytymiseen esitetään lisää valinnanvaraa
Hallitus esittää yrittäjän eläkelain uudistamista siten, että yrittäjä voisi jatkossa valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion tai yritystoiminnasta saamansa ansiotulon. Valintaan olisi sitouduttava kolmeksi vuodeksi.
Ansiotuloon perustuvan työtulon tulisi olla vähintään YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajan suuruinen. Vuonna 2026 alaraja on 9 423,09 euroa vuodessa. Eläkelaitos tarkistaisi ansiotuloon perustuvan työtulon vuosittain. Kokonaisarvioon perustuvan työtulon tulisi siirtymäajan jälkeen olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä yrittäjän valinnanvapautta ja kohtuullistaa erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja. Samalla aloittavan yrittäjän YEL-maksualennuksesta luovuttaisiin, mutta jo myönnetyt alennukset säilyisivät ennallaan.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2028. Työtulon määrittämistä koskeva sääntely tulisi voimaan jo 1.1.2028 ja sitä sovellettaisiin työtuloon 1.4.2028 alkaen.
Lue lisää ››
Pienyrityksille esitetään oikeutta peruspankkipalveluihin
Hallitus esittää, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä sekä yhteisetuuksia, kuten tie- ja vesiosuuskuntia. Tavoitteena on varmistaa palveluiden saatavuus ja kohtuullinen hinnoittelu, mikä vahvistaisi edellytyksiä perustaa yritys ja harjoittaa yritystoimintaa.
Samalla pankkien asiakaspalvelua koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin. Pankin pitäisi vastata asiakkaan yhteydenottoon ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään viiden pankkipäivän kuluessa.
Rahanpesusääntely ja pankkien velvollisuus tuntea asiakkaansa säilyisivät ennallaan. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027.
Lue lisää ››
Yrityslähestymiskieltoa esitetään häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseksi
Hallitus esittää, että tuomioistuin voisi määrätä toistuvasti tai vakavasti häiriötä aiheuttaneelle henkilölle pääsykiellon myymälään. Pääsykielto tarkoittaisi, ettei henkilö saisi kiellon aikana mennä myymälään, oleskella siellä tai tilanteen mukaan sen välittömässä läheisyydessä. Apteekit jäisivät sääntelyn ulkopuolelle.
Kiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Samalla täsmennettäisiin, että myös liikkeenharjoittajan itse määräämän pääsykiellon rikkominen voi olla rangaistavaa julkisrauhan rikkomisena. Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2027.
Lue lisää ››
Osakeyhtiön lopettamiseen esitetään kevennettyä menettelyä
Hallitus esittää, että yksityinen osakeyhtiö voisi jatkossa hakea poistamista kaupparekisteristä kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Menettely olisi vaihtoehto selvitysmenettelylle silloin, kun yhtiöllä ei ole tunnettuja velkoja tai vastuita eikä sen varallisuusasemaa tarvitse selvittää.
Yhtiön hallituksen olisi haettava poistamista ja vakuutettava, että osakeyhtiölain vaatimuksia on noudatettu. Johdon vastuulla olisi selvittää ja maksaa yhtiön tunnetut velat ennen hakemuksen tekemistä.
Rekisteristä poistaminen ei poistaisi yhtiön tunnettuja tai tuntemattomia velkoja. Velkoja voisi poistamisen jälkeen hakea yhtiön määräämistä selvitystilaan. PRH voisi myös estää poistamisen, jos menettelyn edellytysten noudattamisesta esitettäisiin väite ennen rekisteröintiä.
Esitys ei muuttaisi nykyistä selvitysmenettelyä eikä PRH:n oikeutta poistaa yrityksiä kaupparekisteristä esimerkiksi silloin, kun yritys ei ole ilmoittanut tilinpäätös- tai edunsaajatietojaan kehotuksista huolimatta.
Lue lisää ››
Tekstiviestihuijauksia torjutaan uudella Roskaposti-merkinnällä
Organisaatioiden on varmistettava oikeutensa tekstiviesteissä käyttämiinsä lähettäjätunnuksiin. Marraskuun 2. päivästä 2026 alkaen operaattori merkitsee vahvistamattomalla lähettäjätunnuksella lähetetyn viestin roskapostiksi tai estää viestin perillepääsyn.
Muutos vaikeuttaa huijareiden mahdollisuuksia lähettää viestejä tunnettujen yritysten, viranomaisten tai muiden luotettujen toimijoiden nimissä. Vaatimus koskee kaikkia organisaatioita, jotka lähettävät tekstiviestejä suomalaisille kuluttajille.
Roskaposti-merkintä on vastaanottajalle varoitus siitä, ettei lähettäjän oikeutta tunnukseen ole voitu vahvistaa. Merkintä ei kuitenkaan aina tarkoita huijausta, sillä esimerkiksi ulkomaiselta yritykseltä saapuva aito viesti voi näkyä roskapostina.
Lue lisää ››
Kattavat tilitoimistopalvelut
Kattava ratkaisu korkealaatuisia talous- ja konsultointipalveluita.
