Kiinteistöjen arvonlisäverotukseen ehdotetaan muutoksia

Kiinteistöinvestointien alv-vähennysten tarkistussääntöihin esitetään muutoksia. Lausuntokierroksella olevan hallituksen esitysluonnoksen mukaan jatkossa kiinteistöä luovutettaessa vähennystä tarkistettaisiin kerralla koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta, eikä tarkistusoikeutta tai -velvollisuutta enää siirrettäisi uudelle omistajalle. Samalla tietyt kiinteistön myynnit voitaisiin valita vapaaehtoisesti arvonlisäverollisiksi, jotta vero ei kertaantuisi. Verolliseksi valittuun kiinteistön myyntiin sovellettaisiin pääsääntöisesti ostajan käännettyä verovelvollisuutta.

Muutosten taustalla on unionin tuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan vähennyksen oikaisu voi koskea vain alkuperäisen vähennyksen tehnyttä verovelvollista. Lain ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2028 alussa.
Lue lisää ››

Keskusverolautakunta: Pakohuonepeli ei kuulu verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun piiriin

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun mukaan työnantajan tarjoamaa liikunta- ja kulttuurietua ei voi käyttää verovapaasti pakohuonepelin osallistumismaksuun, koska pakohuonepeliä ei pidetä tuloverolaissa tarkoitettuna liikunta- tai kulttuuritoimintana eikä tuloverolaissa tarkoitettuna tapahtumana tai tilaisuutena. Jos työntekijä käyttää etua pakohuonepeliin, kyse ei ole verovapaasta henkilökuntaedusta, vaan etu on työntekijälle veronalaista tuloa.
Lue lisää ››

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus

Verohallinto on päivittänyt ohjettaan Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomessa saamastaan tulosta. Julkisyhteisöltä – kuten kunnalta, valtiolta, seurakunnalta tai Kansaneläkelaitokselta – saatu palkka on Suomessa veronalaista riippumatta työntekopaikasta. Muissa tapauksissa rajoitetusti verovelvollisen palkka on veronalaista Suomessa, jos työ on tehty pääosin täällä.

Päivitetyssä ohjeessa on täsmennetty, että rajoitetusti verovelvolliselle maksettu palkka on Suomessa veronalaista myös silloin, jos tulo on ansaittu aikana, jolloin henkilö on ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen. Veronalaisuus ei riipu siitä, maksaako palkan ulkomainen vai suomalainen työnantaja. Lisäksi ohjeeseen on lisätty tarkennuksia lähdeveron määräämiseen, kansainvälisen liikenteen verotukseen sekä suorituksen maksajan vastuuseen lähdeveron perimisessä. Samalla ulkomaisen työnantajan velvoitteita ja eri tilanteiden menettelyjä on päivitetty ja ohjeeseen on lisätty uusia esimerkkejä.
Lue lisää ››

Suomen ja Venäjän välisen verosopimuksen soveltaminen keskeytyy

Suomen ja Venäjän välinen sopimus kaksinkertaisen tuloverotuksen poistamisesta ja veronkierron ehkäisemisestä keskeytetään 1.7.2026 alkaen. Venäjä keskeytti yksipuolisesti jo elokuussa 2023 verosopimuksen soveltamisen Suomen ja muiden sitä pakotteilla kohdanneiden maiden kanssa. Suomi on tähän saakka jatkanut sopimuksen noudattamista.

Keskeytys voi vaikuttaa Suomessa asuviin henkilöihin ja yrityksiin, joilla on tuloja Venäjältä, sekä Venäjällä asuviin henkilöihin ja yrityksiin, joilla on tuloja Suomesta. Tulojen verotus ja mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen määräytyvät kummankin maan oman verolainsäädännön mukaisesti. Sopimukseen perustuvia alennettuja lähdeverokantoja ei enää sovelleta.
Lue lisää ››

Verotuksen yleiset menettelysäännökset

Verohallinto on päivittänyt verotusmenettelyä koskevaa ohjettaan. Ohjeeseen on lisätty lakimuutoksia sähköisten asiakirjojen määräajasta ja tiedoksiannosta sekä tekoälyn käyttämisestä verotuksessa.

Sähköinen veroilmoitus tai muu asiakirja on toimitettu ajoissa, kun se saapuu OmaVeroon tai ilmoituspalvelun välittäjälle viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen klo 24.00 ja lähettäjä on saanut OmaVerosta tai välittäjältä kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta.

Paperinen veroilmoitus tai muu asiakirja on toimitettava Verohallintoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kello 16.15. Saapumispäivä on se päivä, jolloin lähetys on tullut Verohallinnon postilokeroon tai Verohallinto on saanut ilmoituksen lähetyksen saapumisesta postiyritykseen. 
Lue lisää ››

—

Muita Uutisia

Peruskorko nousee

Peruskoroksi on vahvistettu 2,75 prosenttia heinä-joulukuulle 2026. Alkuvuoden peruskorko on ollut kesäkuun loppuun saakka 2,25 prosenttia.

Peruskorko lasketaan sen vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euribor-korkojen keskiarvosta.
Lue lisää ››

Edunsaajatietojen puuttumisesta laiminlyöntimaksu

Kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on ilmoitettava kaupparekisteriin tiedot tosiasiallisista edunsaajistaan. Ilmoitusvelvollisuus ei koske pörssiyhtiöitä eikä keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Kesän ja alkusyksyn aikana PRH lähettää kehotuskirjeen yrityksille, joiden edunsaajatiedot puuttuvat rekisteristä. Jos yritys ei ilmoita tietoja kirjeessä annettuun määräpäivään mennessä, PRH määrää yritykselle 300 euron laiminlyöntimaksun. Edunsaajia ovat henkilöt, jotka omistavat yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai käyttävät yli 25 prosenttia yrityksen äänimäärästä. Ilmoitus täytyy tehdä myös silloin, jos yrityksellä ei ole toimintaa, yrityksellä ei ole edunsaajia tai edunsaajat eivät ole yrityksen tiedossa.

Kesäkuussa annettu esitys rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksesta muuttaisi muun muassa tosiasiallisen edunsaajan määritelmää. Jatkossa omistusvaatimus olisi tasan 25 prosentin osuus. Tämä vaikuttaisi esimerkiksi osakeyhtiöissä, joissa omistus on jaettu tasan neljälle osakkaalle.
Lue lisää edunsaajatietojen ilmoittamisesta ››
Lue lisää rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksesta ››

Kuumuus työssä – riskit ja velvoitteet

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa rajoittamaan haitallista lämpöaltistusta. Kuumatyöksi katsotaan työ, jossa lämpötila ylittää 28 °C. Myös sisätiloissa lämpö voi nousta korkeaksi ilman riittävää jäähdytystä.

Työnantajan on tunnistettava lämpöriskit ja arvioitava niiden vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen. Ensisijaisesti lämpötila tulee pitää alle 28 °C teknisin keinoin. Jos tämä ei onnistu, altistumisaikaa on rajoitettava. Helteellä kuormitusta vähennetään tauotuksella, riittävällä juomisella ja tarvittaessa työnkierrolla.
Lue lisää ››

Suositukset työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta

Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa laatineet työpaikoille suositukset drooniuhkatilanteisiin. Suositukset perustuvat nykyiseen uhka-arvioon ja niitä voidaan päivittää tarpeen mukaan.

Vaaratiedotteiden ohjeita tulee noudattaa, mutta henkeen ja terveyteen liittyvät välttämättömät tehtävät turvataan. Palkan maksamista suositellaan myös silloin, kun työnteko estyy drooniuhkatilanteen vuoksi. Toimintatavat, joilla turvallisuus ja työn sujuvuus varmistetaan mahdollisimman hyvin, tulisi sopia etukäteen.
Lue lisää ››

Nuorten työllistymissetelin käyttö laajenee 1.7.2026 alkaen

Valtioneuvosto on 25.6.2026 hyväksynyt muutokset asetukseen valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen vuosina 2026 ja 2027.  Heinäkuun alussa voimaan tulevat muutokset helpottavat 18 – 29-vuotiaiden työllistymissetelin käyttöä.  Työllistymisseteli voidaan myöntää yritysten lisäksi yhdistyksille ja säätiöille. Samalla työsuhteen vähimmäiskesto lyhenee kuudesta kuukaudesta kolmeen ja aiempi työttömyyden kestovaatimus poistuu. Työnantajan saama avustus kattaa enintään puolet palkasta, kuitenkin enintään 1500 euroa kuukaudessa. Asetus on voimassa 31.12.2027 saakka.
Lue lisää ››