Talous johtamisen työkaluna: Mitä se oikeasti tarkoittaa?

Talousjohtaminen on valitettavasti monessa yrityksessä ennen kaikkea raportointina ja kontrollina. Tämä ei edusta laadukasta ja kokonaisvaltaista talousjohtamista. Oikeanlainen talousjohtaminen on yksi keskeisimmistä johtamisen työkaluista ja parhaimmillaan kiinteä osa strategian rakentamista ja toteuttamista.

Peruslähtökohtana voidaan pitää, että jokaisella yrityksellä on syytä olla strategia. Strategia määrittää keskeiset tavoitteet, olennaiset valinnat tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylipäätään sen, millä tavalla yritys aikoo olla kilpailuetuinen eli poiketa kilpailijoista positiivisella tavalla. Yksinkertaistettuna strategia rakentuu usein kahden lähestymistavan varaan: 1) tehdään jotain uutta ja erilaista tai 2) tehdään samaa kuin muut, mutta paremmin. Monesti strategia on näitä kahta elementtiä tukevien asioiden kombinaatio. Olennaista on joka tapauksessa ymmärtää, miten nämä asiat kääntyvät lukujen kielelle. Juuri tässä talousjohtaminen astuu kuvaan.

Talousjohtaminen kuuluu strategian ytimeen

Yksi yleisimmistä virheistä on se, että talousjohtaminen astuu kuvaan vasta sen jälkeen, kun suunta on jo päätetty. Strategiaa suunnitellaan ikään kuin taloudesta irrallaan. Tällöin riskinä on yksinkertaisesti, että hyvältä kuulostava liikeidea ei olekaan toteuttamiskelpoinen.

Talousjohtamisen tehtävä on ensinnäkin tuoda strategiaan konkretia lukujen muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jo suunnitteluvaiheessa vaihtoehtoiset tulevaisuudet käännetään numeroiden kielelle. Laadukas strategiaprosessi ei perustu ainoastaan yhteen ennusteeseen, vaan useisiin mahdollisiin kehityskulkuihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• arvioidaan kasvuvaihtoehtojen vaikutus kannattavuuteen
• hahmotetaan, kuinka nopeasti kassavirta kehittyy eri skenaarioissa
• tunnistetaan investointitarpeet ja niiden ajoitus
• ymmärretään, miten rahoitus riittää eri tilanteissa

Näiden pohjalta voidaan arvioida, miltä liiketoiminnan pitkän aikavälin kyky tuottaa omistajien toivomaa kannattavuutta näyttää, mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, riittääkö kassavirta tukemaan kasvua. Oman kokemukseni mukaan hyvä talousjohto ei strategiatyössä ole ainoastaan tuomassa pöytään realismia, vaan myös tuo pöytään aloitteellisesti ehdotuksia ja näkemyksiä.

Hyvän strategiaprosessin lopputuloksena yrityksellä on selkeä näkymä kannattavuuteen, kassavirtaan ja taseeseen. Olennaista on kirkas kuva tulevaisuuden kehityskuluista, joita vasten strategiaa voidaan sitten seurata ja reflektoida. Talousjohtamisen keinoin voidaan vastata siihen, kuinka hyvin strategia ja sen toteutus onnistuivat.

Kannattavan liiketoiminnan tympein loppu on kassakriisi kasvuvaiheessa. Siksi talousjohtaminen ei voi olla vain strategian toteutuksen valvontaa. Talousjohtamisen tulee olla läsnä strategian suunnittelusta alkaen.

Talousjohtaminen on ennen kaikkea eteenpäin katsomista

Toinen keskeinen näkökulma talousjohtamiseen liittyy ajalliseen suuntaan. Perinteisesti talous on ollut vahvasti menneeseen katsovaa: analysoidaan raportteja ja selitetään, mitä tapahtui. Aikamuotona tällöin on imperfekti. Menneen analysointi ja tarkastelu on tärkeää, mutta ei suinkaan riittävää.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä talousjohtamisen ydin on ennakoinnissa ja jatkuvassa analyysissä. Budjetointi, ennustaminen ja erilaisten skenaarioiden läpikäynti eivät ole enää erillisiä harjoitteita, vaan jatkuva osa johtamista.

Parhaissa organisaatioissa talous ei elä kerran vuodessa tehtävässä budjetissa, vaan:

• talouden johtamisen ytimessä on laadukas ennustaminen
• strategian oletuksia analysoidaan ja haastetaan aktiivisesti
• skenaariot eli vaihtoehtoiset tulevaisuuden kehityskulut ovat läsnä johtamisessa

Hyvä kysymys jokaiselle organisaatiolle on:
kuinka paljon ajasta käytetään menneen analysointiin ja kuinka paljon tulevan ymmärtämiseen?

Koska tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ja menneeseen ei, painotuksen tulisi olla selkeä. Talousjohtamisen tulee olla luonteeltaan analyyttistä, mutta ennen kaikkea eteenpäin katsovaa. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa muutoksia ajoissa, reagoida niihin ja tukea liiketoimintaa epävarmuuden keskellä.

Talousjohtaminen kuuluu koko organisaatiolle

Kolmas keskeinen oppi on, että talousjohtaminen ei ole vain talousjohdon vastuulla.

Parhaissa organisaatioissa taloutta ymmärretään laajasti. Ihmiset hahmottavat oman työnsä vaikutuksen yrityksen tavoitteisiin ja kantavat vastuuta niiden toteutumisesta. Tämä ei synny itsestään, vaan se vaatii systemaattista työtä.

Talousjohdon rooli ei ole vain tuottaa raportteja, vaan rakentaa ymmärrystä. Tämä tarkoittaa käytännössä:

• taloudellisten tavoitteiden avaamista selkeästi ja konkreettisesti
• liiketoiminnan sparraamista päätöksenteossa
• talouden tuomista osaksi arjen keskustelua ja organisaation päätöksentekokulttuuria

Kun organisaatio laajasti ymmärtää taloutta, syntyy myös laajempi tilivelvollisuuden tunne läpi organisaation. Ihmiset eivät tee päätöksiä ainoastaan oman roolinsa näkökulmasta, vaan ymmärtävät vaikutukset kokonaisuuteen.

Heikossa talousjohtamisessa luvut ymmärtää vain talousjohto. Hyvässä talousjohtamisessa koko organisaatio ymmärtää, mitä luvut tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä. Tämä vaatii talousjohdolta aktiivista, sparraavaa otetta ja halua olla lähellä liiketoimintaa.

Talousjohtaminen on strateginen kumppani

Kun nämä kolme näkökulmaa yhdistetään, talousjohtamisen rooli muuttuu olennaisesti.

Se ei ole enää pelkkää raportointia tai kuukausittaisen tuloksen läpikäyntiä ja organisaation valvontaa. Parhaimmillaan talousjohtaminen on strateginen kumppani, joka:

• auttaa rakentamaan realistisen ja toteuttamiskelpoisen strategian
• tukee ja sparraa päätöksentekoa tukenaan tulevaisuusorientoituneet analyysit
• rakentaa organisaatioon kyvykkyyttä ja ymmärrystä

Tällöin talousjohto ei ainoastaan seuraa strategian toteutumista, vaan myös mahdollistaa sen ja tarvittaessa ohjaa suuntaa uudelleen. Talousjohtaminen on siis paljon enemmän kuin numeroita ja historiaa. Talousjohtaminen voi hyvin toteutuessaan olla jopa organisaation kilpailuedun lähde.

Talenom auttaa asiakkaitaan erilaisissa tilanteissa kustomoiduilla talouspäällikkö- ja CFO-palveluilla. Keskustelemme mielellämme aiheesta ja autamme hahmottamaan parhaan mahdollisen ratkaisun yrityksenne tarpeeseen.

—

Juho Ahosola Toimitusjohtaja, KTM, HTM, EMBA

Kirjoittaja toimii Talenomin toimitusjohtajana ja vastaa kokonaisvaltaisesti yhtiön liiketoiminnasta. Hänellä on pitkä kokemus strategiatyöstä, yrityskauppojen johtamisesta sekä johtamisjärjestelmien kehittämisestä.