Ajankohtaista työlainsäädännössä 2024

Työsuhteita koskevissa laeissa on tullut kevään 2024 aikana ja tulossa kesän 2024 aikana voimaan useampia työnantajayrityksiä kiinnostavia lakimuutoksia. Olemme koonneet seuraavaan tärkeimpiä kohtia lakimuutoksista, jotka koskevat työrauhalainsäädäntöä sekä vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Lisäksi käsittelemme palkka-avoimuuteen valmistautumista ja hallituksen suunnitelmia paikallisen sopimisen laajentamisesta ja työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. 

Työrauhalainsäädännön muutokset 

Vuoden 2023 hallitusohjelmassa yhtenä hallituksen suunnittelemana työmarkkinauudistuksena oli työrauhan parantaminen ja työmarkkinahäiriöiden vähentäminen. Uudistus on toteutettu 18.5.2024 voimaan tulleella lakimuutoksella.  

Lakimuutoksella rajoitettiin myötätuntotyötaisteluja. Myötätuntotyötaistelulla tarkoitetaan sellaisia työtaisteluja, joilla tuetaan toista työriitaa oman työehtosopimuksen voimassa ollessa eli niin sanottuna työrauhavelvollisuusaikana. Jatkossa myötätuntotaistelut ovat sallittuja vain, mikäli niillä ei ole suhteettoman vahingollisia vaikutuksia pääriidan ulkopuolisiin tahoihin.  

Lakimuutos merkitsee muutosta myös poliittisten työtaistelujen kestoon. Poliittisen työtaistelun tarkoituksena on vaikuttaa poliittisten päätöksentekijöiden toimintaan. Sen välittömät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin yleensä työnantajayrityksiin. Jotta poliittisten työtaisteluiden aiheuttamat työmarkkinahäiriöt vältettäisiin, lakiin otettiin kaksi ajallista rajausta: Poliittiset työnseisaukset saavat kestää jatkossa enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet kuten esimerkiksi ylityökiellot enintään kaksi viikkoa.  

On hyvä muistaa, että poliittisia työtaisteluita koskevat säännökset koskevat vain työtaistelutoimenpiteitä, eivät poliittisia mielenilmauksia. Lailla ei rajoiteta viime mainittujen järjestämistä.  

Lakimuutoksella korotettiin hyvityssakkoja, joita voidaan määrätä laittomista lakoista. Laittomasta lakosta on kyse, mikäli työtaistelutoimi kohdistuu omaan työehtosopimukseen työrauhavelvollisuuden vallitessa. Tuomittava hyvityssakko on jatkossa enimmäismäärältään 150.000 euroa ja vähimmäismäärältään 10.000 euroa. Lain mukainen minimi voidaan erityisistä syistä alittaa tai hyvityssakko jättää tuomitsematta kokonaan. Hyvityssakko voidaan tuomita myös lainvastaisella myötätuntotyötaistelulla tai poliittisella työtaistelulla uhkaamisesta. Hyvityssakko tuomitaan työehtosopimukseen osalliselle yhdistykselle ja työrauhavelvollisuuteen sidotulle työnantajalle. Lisäksi työntekijä voidaan tuomita 200 euron hyvitykseen, mikäli työntekijä jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa lainvastaista työnseisausta. Edellytyksenä työntekijälle tuomittavan hyvityksen määräämiselle on, että työntekijä on tietoinen tuomiosta, jolla tuomioistuin on todennut työnseisauksen lainvastaiseksi.  

Tämän lisäksi lakimuutos laajensi työtaisteluihin liittyvää ennakollista ilmoitusvelvollisuutta. Ilmoitusvelvollisuus koskee jatkossa myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Näistä on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivään ennen työtaistelun aloittamista. 

Vuorotteluvapaan lakkauttaminen 

Eduskunta on hyväksynyt lain vuorotteluvapaan lakkauttamisesta 1.8.2024 alkaen. Lakkauttamisesta alkaen ei enää ole mahdollista jäädä vuorotteluvapaalle eikä saada vuorottelukorvausta. Ennen lakkauttamista sovitut ja aloitetut vuorotteluvapaat voi pitää loppuun. Jotta vuorotteluvapaa katsotaan aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistolle 31.7.2024 mennessä. Lisäksi sijaisen työsopimuksen täytyy alkaa viimeistään 31.7.2024.  

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 

Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Eduskunta on hyväksynyt lain aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 1.6.2024 alkaen. Lain mukaan aikuiskoulutustukea ei voi saada missään tilanteessa syksyllä 2024 alkaviin opintoihin. 

Lakimuutos vaikuttaa seuraavasti: 

• Jos henkilö saa tällä hetkellä aikuiskoulutustukea, aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen ei vaikuta henkilön tilanteeseen niin kauan kuin opiskellaan samoja opintoja. Tukioikeutta voi hakea lisää vuoden 2025 loppuun samoihin opintoihin, joita nyt opiskelee. Jos opinnot vaihtuvat 1.8.2024 jälkeen, ei aikuiskoulutustukea enää myönnetä uusiin opintoihin. 
• Jos henkilö hakee aikuiskoulutustukea niin, että sekä opinnot että tukikausi alkavat viimeistään 31.7.2024, ei aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisella ole vaikutusta niin kauan kuin jatketaan samojen opintojen opiskelua. 
• Jos halutaan hakea aikuiskoulutustukea uusiin opintoihin, jotka alkaisivat 1.8.2024 tai sen jälkeen, henkilöllä ei ole oikeutta saada opintoihin tukea. Sekä opintojen, että tukikauden täytyy alkaa ennen elokuuta. Pelkkä opintojen aloittaminen ennen elokuuta 2024 ei riitä, vaan aikuiskoulutustuen tukikauden täytyy olla voimassa ajalle ennen elokuuta.  

Lisätietoa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutuksista opintoihin löytyy Aikuiskoulutustuen verkkosivuilta. 

Palkka-avoimuuteen valmistautuminen 

Kesäkuussa 2023 voimaan tullut EU:n direktiivi palkka-avoimuudesta tulee voimaan kansallisessa lainsäädännössä viimeistään 7.6.2026 mennessä. Direktiivi tulee koskemaan kaikenkokoisia työnantajia yksityisellä ja julkisella sektorilla ja sen myötä työnantajalle tulee uudenlaisia velvoitteita, joihin on hyvä valmistautua etukäteen.  

Miten ja milloin valmistautuminen kannattaa aloittaa? Tutustu Talenomin asiantuntijan kirjoittamaan blogiin aiheesta EU:n palkka-avoimuusdirektiivi,josta saat hyviä käytännön vinkkejä. Valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt. Ensimmäisenä on hyvä tarkastella, miten alla olevat asiat on teidän organisaatiossanne määritelty:  

• Yrityksen palkkausjärjestelmä: miten tunnistetaan sama tai samanarvoinen työ ja miten työssä suoriutuminen otetaan huomioon 
• Yrityksen palkkarakenne 
• Miten palkkausjärjestelmässä ja palkkarakenteessa on otettu tai otetaan huomioon tulevat muutokset.  

Hallituksen suunnitelmat paikallisen sopimisen edistämisestä ja työriitojen neuvottelujärjestelmän kehittämisestä etenevät 

Vuoden 2023 hallitusohjelmassa kirjattiin useita työllisyyden tukemiseen, talouskasvuun sekä kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitykseen liittyviä tavoitteita. Näistä uudistuksista olemme poimineet tähän ajankohtaista tietoa kahden jo melko pitkälle edenneen uudistushankkeen tilanteesta.  

Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan työpaikkakohtaista sopimista jostakin työehtosopimuksen määräyksestä, kuten palkoista tai työajoista. Paikallisesta sopimisesta on tarkoitus tehdä mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei. Nykyisellään paikallinen sopiminen on rajoitetumpaa yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Lisäksi jatkossa paikallisen sopimisen mahdollisuutta ei haluta rajoittaa sen perusteella, millainen edustusjärjestelmä yrityksessä on. Paikallinen sopiminen olisi mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole valittu luottamusmiestä.  

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kesäkuussa 2024. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. 

Hallituksen tavoitteena on myös kehittää työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää. Uudistuksella on tarkoitus tehdä muutoksia työriitojen sovittelujärjestelmään. Uudistusta on valmisteltu työryhmässä, jonka mietintö on valmisteilla. Työryhmätyöstä annettujen tietojen perusteella uudistuksen päälinjaukset voidaan jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin periaate palkantarkistusten yleisen linjan huomioimisesta sovittelutoiminnassa on tarkoitus kirjata jatkossa lain tasolle. Sovittelijan tulisi kannustaa työriidan osapuolia neuvotteluratkaisuihin, jotka ovat Suomen kilpailukyvyn ja hyvin toimivan palkanmuodostuksen kannalta tasapainoisia, ja noudattaa periaatetta myös antaessaan sovintoehdotusta. Toiseksi uudistuksella yhdenmukaistetaan sovittelutehtävää varten asetettujen sovittelulautakuntien käytänteitä. Sovittelulautakunnan tulisi jatkossa noudattaa menettelyssään samoja työmarkkinoiden toimivuutta edistäviä periaatteita kuin sovittelijan. 

Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa kesäkuussa 2024. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskuussa 2024, ja lakimuutosten tulla voimaan vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Olemme tukenasi 

Mikäli kaipaat apua näihin tai muihin työoikeudellisiin asioihin, otathan meihin yhteyttä. 

Riikka Kumpula, Johtava asiantuntija, HR-palvelut