Rahan nostot yrityksestä – näin voit säästää veroissa

Kevät on hyvässä vauhdissa ja monella yrityksellä edellisen vuoden tilinpäätös on valmistunut. Ajatukset on luontevaa kääntää kuluvaan vuoteen sekä pohtia omaa ja yrityksen verotusta. Harva yrittäjä haluaa maksaa veroja enempää kuin on pakko. Tässä blogissa haluamme kertoa vero-optimoinnin vinkit rahan nostoihin yrityksestä.

Yrittäjän näkökulmia

Yrittäjä voi nostaa rahaa osakeyhtiöstään palkkana, osinkona tai näiden yhdistelmänä. Yrittäjän henkilökohtainen rahan tarve vaikuttaa siihen, mikä nostotavoista on optimaalisin. Verotuksen näkökulmasta on suuri merkitys, että nostaako yrittäjä palkkaa vai osinkoa. Palkan nostaminen tilikauden aikana on varmasti yleisin tapa ottaa itselleen rahaa yrityksestä. Palkan verotus voi nousta melko nopeasti todella korkeaksi Suomen progressiivisen verotuksen myötä. Palkan verotuksesta jokaisella on varmasti oma mielipiteensä. Epäreilua tai ei, palkkaverotukseen on lähes mahdoton vaikuttaa.

Vaihtoehtoinen tapa nostaa yrityksestä rahaa ovat osingot. Osingot eivät myöskään ole täysin ongelmattomia. Osingot verotetaan ainakin osittain kahdenkertaisesti. Yritys on maksanut tuloksesta tuloveron ja sen lisäksi yrittäjä maksaa osingosta veroa vielä omassa verotuksessaan. Osingot verotetaan joko pääoma- tai ansiotuloina. Osinkojen hyvä puoli on se, että niissä on aina myös yrittäjälle verovapaata osuutta. Osinkojen verotus menee seuraavasti:

• nostettava osinko on enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta: 75 % verovapaata ja 25 % pääomatuloa (tätä voidaan kutsua myös verohuojennetuksi osingoksi)
• nostettava osinko on enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta, mutta yli 150 000 euroa: ylittävältä osalta 85 % pääomatuloa ja 15 % verovapaata
• nostettava osinko on yli 8 % yrityksen nettovarallisuudesta: 75 % ansiotuloa ja 25 % verovapaata.

Yrittäjä on saattanut tehdä yritykseensä sijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Tätä rahastoa on mahdollista jakaa takaisin yrittäjälle osingonjakosäännöksin. Lähtökohtaisesti verotus tapahtuu osinkoverotuksena, mutta tähän sisältyy poikkeus. Nosto voi olla luovutusvoittona verotettavaa eli verovapaata jos:

• sijoituksen tekemisestä on kulunut nostohetkellä enintään 10 vuotta
• sijoitus palautetaan sen tehneelle henkilölle
• yrittäjä pystyy todentamaan edellytysten täyttymisen

Yrityksen näkökulma

Yrityksen verotuksessa palkka on kokonaan vähennyskelpoinen kulu eli se vähentää yrityksen verotettavaa tuloa ja maksettavaa veron määrää. Osinkoa sen sijaan ei voi vähentää verotuksessa, sillä kyse on kertyneiden voittovarojen jakamisesta. Yrityksen taloudellisella tilanteella on merkittävä vaikutus siihen, paljonko yhtiöstä voidaan nostaa varoja ja miten nosto voidaan toteuttaa.Aiemmin tekstissä tuli esille termi ”nettovarallisuus”. Nettovarallisuus lasketaan yrityksen varojen ja velkojen erotuksesta eli kyseessä on yrityksen oma pääoma. Nettovarallisuudella on merkitystä osinkojen verotukseen. Jotta yrityksestä voidaan jakaa osinkoa tai SVOP-rahastoa, yrityksen maksuvalmiuden tulee olla lisäksi riittävällä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että rahan nosto ei voi vaarantaa yrityksen kassan tilannetta ja maksukykyä. Yrityksen voitonjakokelpoiset varat asettavat maksimirajan osingon nostolle. Voitonjakokelpoiset varat koostuvat edellisten tilikausien ja kuluvan tilikauden voitoista. Keväällä tilinpäätösten valmistuttua yrittäjille varmistuu tieto siitä, että paljonko osinkoa voidaan nostaa ja miten se verotetaan.

Verojen optimointi

Asia on nyt saatu taustoitettua, joten voidaan mennä mielenkiintoisimpaan osioon – verotuksen optimointiin. Optimointia voidaan toteuttaa kolmesta eri näkökulmasta. Optimoinnilla voidaan tavoitella yrittäjälle mahdollisimman kevyttä verotusta, kokonaisverotuksellisesti edullisinta vaihtoehtoa tai rahan nostoa yrityksestä mahdollisimman nopeasti. Optimaalisinta rahan nostoa voi olla järkevää laskea vuosittain, varsinkin jos puhutaan suuremmista rahasummista. Lisäksi yrittäjän ja yrityksen tilanne vaikuttaa siihen, että mikä on rahan tarve ja paljonko sitä voidaan nostaa. Optimoinnissa tarkasteltavaa näkökulmaa on mahdollista vaihtaa vuosien välillä. Jos näkökulmaksi valitaan yrittäjän verotus, niin silloin optimointia tehdään vain yrittäjän intressistä. Rahan noston vaikutuksia yrityksen verotukseen ei huomioida. Tyypillisesti tässä tilanteessa tavoitellaan sitä, että yrittäjän maksamat verot ovat mahdollisimman pienet. Kokonaisverotuksella haetaan optimaalisinta tilannetta sekä yrittäjän että yrityksen verotuksessa. Tätä vaihtoehtoa käytetään pidempiaikaisena verotuksen optimointikeinona. Kolmas näkökulma optimoinnille on mahdollisimman nopeasti tapahtuva rahojen nosto. Tällaista tapaa voidaan käyttää esimerkiksi yritysjärjestelytilanteissa tai yllättävissä verovuoden rahan tarpeissa.

Yleisenä ”rautalankaohjeena” voidaan sanoa, että yrityksestä on järkevää nostaa palkkaa 40 000 euron bruttotuloon asti ja tämän lisäksi verohuojennettu osinko. Jos tämä määrä ei riitä kattamaan yrittäjän rahan tarvetta, niin silloin kannattaa aina selvittää optimaalisin rahan nostotapa. Optimoinnin tarkoitus on aina varmistaa ennalta haluttu lopputulos.

Meidän mielestämme Suomessa verotus on melko korkea ja vaikutusmahdollisuudet verotukseen ovat kovin rajalliset. Jokainen säästetty veroeuro on yrittäjälle kotiinpäin. Näin ollen suosittelemme, että yrittäjät hyödyntävät nämä olemassa olevat keinot tehokkaasti. Apua optimointiin on kyllä tarjolla, joten hyödyntäkää asiantuntijoiden osaamista!