Yrittäjän vero- ja lakiuutiset lokakuu 2025

Yritysasiakkaiden verojen maksaminen uudistuu 18.11.2025

Verohallinto ottaa käyttöön yleisen verojen viitenumeron yritysasiakkaille marraskuussa 2025. Jatkossa lähes kaikki verot – kuten tuloverot, arvonlisävero, työnantajasuoritukset ja kiinteistövero – maksetaan yhdellä asiakaskohtaisella viitenumerolla. Uudistus koskee yrityksiä ja yhteisöjä, mutta ei henkilöasiakkaita, toiminimiyrittäjiä tai kuolinpesiä.

Uusi viitenumero tulee näkyviin OmaVeroon ja verkkolaskuille 18.11.2025, ja palvelussa on käyttökatko 14.-18.11.2025 päivitysten vuoksi. Maksut kohdistuvat jatkossa eräpäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.

Kaikkia veroja ei voi maksaa yleisellä viitenumerolla. Poikkeuksia ovat muun muassa maksujärjestelyssä olevat verot, ulosotossa olevat verot, OSS-järjestelmän arvonlisäverot sekä perintövero. Oma-aloitteisten verojen palautusvaihtoehdot poistuivat jo elokuussa, ja palautukset maksetaan heti käsittelyn jälkeen. Palautuksia voidaan jatkossakin käyttää verojen maksamiseen, mutta vasta sen jälkeen, kun eräpäivään mennessä suoritetut maksut on huomioitu.

Lisäksi verojen maksutilanteen yhteenveto toimitetaan marraskuusta lähtien vain sähköisesti OmaVeroon – paperisia yhteenvetoja ei enää lähetetä.
Lue lisää ››

Lakimuutos täsmentää Verohallinnon tietojensaantioikeutta

Hallitus on jättänyt eduskunnalle lakiesityksen, joka tarkentaa Verohallinnon oikeutta saada vertailutietotarkastuksella tietoja pankeilta ja muilta organisaatioilta. Uudistus varmistaa, että tietopyynnöt täyttävät EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset entistä paremmin ja ovat kohdennettuja sekä perusteltuja. Tiedonsaantioikeus rajataan vain verotuksen kannalta välttämättömiin tietoihin, ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa.

Verohallinnolla on lakiin perustuva oikeus tehdä verotarkastus yksinomaan vertailutietojen saamiseksi siinä tarkoituksessa, että tietoja voidaan käyttää muun verovelvollisen verotuksessa. Vertailutietotarkastuksen voi tehdä esimerkiksi rakennustyömaan pääurakoitsijaan ja näin valvoa esimerkiksi rakennustyömaiden ilmoitusvelvoitteita, estää pimeän työvoiman käyttöä sekä tarkistaa ulkomailta saatujen tulojen ilmoittamisen. Lisäksi tietoja voidaan kerätä esimerkiksi etämyynnistä arvonlisäverotusta varten.

Verohallinnon arvion mukaan tarkennettu tiedonsaantioikeus lisää verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa ja tehostaa harmaan talouden torjuntaa.
Lue lisää ››

Verotuspäätösten ja verotusta koskevien asiakirjojen sähköinen tiedoksianto laajenee

Hallitus on antanut lakiesityksen, jonka mukaan Verohallinto voi jatkossa antaa päätökset ja asiakirjat tiedoksi sähköisessä asiointipalvelussa ilman verovelvollisen suostumusta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 12. tammikuuta 2026.

Hallituksen esityksen mukaan tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi kolmantena päivänä asiakirjan tallentamisesta palveluun. Ilmoitus tiedoksiannosta lähetetään viestinvälityspalveluun tai ilmoitettuun sähköiseen osoitteeseen, jos tiedot ovat saatavilla.

Sääntely koskee luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja yhteisöjä. Paperiposti on mahdollista vain, jos verovelvollinen ilmoittaa, ettei käytä sähköistä asiointia eikä kirjaudu uudelleen palveluun. Alaikäiset ja edunvalvonnassa olevat jäävät sähköisen tiedoksiannon ulkopuolelle, ellei heillä ole käytössään viestinvälityspalvelua.
Lue lisää ››

Ulkomailta yrityksen käyttöön vuokratusta autosta pitää maksaa autoveroa

Verohallinto on päivittänyt yritysten ohjeistusta autoveroasioissa. Suomalaisen yrityksen on tehtävä käyttöönottoilmoitus Verohallinnolle, jos se ottaa käyttöön ulkomaille rekisteröidyn auton kotimaisessa liiketoiminnassa. Lisäksi yrityksen pitää tehdä autoveroilmoitus ja maksaa autovero, jos ajoneuvoa ei vielä ole verotettu. Velvollisuus koskee myös ulkomailta vuokrattuja ajoneuvoja, jos autoja käytetään Suomessa yritystoimintaan.

Joissakin tarkoin määritellyissä erityistilanteissa ajoneuvon käyttö voi olla myös verotonta. Yrityksen velvollisuus on selvittää toimintaansa liittyvät autoverotusasiat Verohallinnosta.
Lue lisää ulkomailta yrityksen käyttöön vuokratun auton autoverosta ››
Lue lisää ajoneuvon käytöstä yritystoiminnassa ››

Palkkaa vai työkorvausta

Keskusverolautakunta (KVL) antoi elokuussa 2025 ennakkoratkaisun, jossa käsiteltiin alustatalouden ruokalähetin saamien palkkioiden verotuksellista luonnetta. Ratkaisussaan KVL katsoi, että kokonaisarvion perusteella kyseessä oli palkka, ei työkorvaus.

Vaikka päätös ei ole vielä lainvoimainen, se voi antaa suuntaa siihen, miten vastaavia tilanteita tullaan jatkossa verotuksessa arvioimaan. Ennakkoratkaisun perusteella vaikuttaa siltä, että alustataloudessa toimivien henkilöiden saamat korvaukset tulkitaan verotuksessa ensisijaisesti palkaksi riippumatta siitä, onko taustalla toimeksiantosopimus. Tällöin vastuu tulkinnan muuttamisesta jää osapuolille, joiden on tarvittaessa perusteltava, miksi korvaus olisi käsiteltävä työkorvauksena.
Lue lisää ››

Vahvoja tunnistautumisvälineitä kalastellaan

Huijausviestejä on taas liikkeellä. Uudessa tietojenkalastelukampanjassa rikolliset pyrkivät saamaan haltuunsa henkilökohtaisia vahvan tunnistautumisen välineitä, kuten pankkitunnuksia ja mobiilivarmennetta. Huijausviestit lähetetään tekstiviestitse, ja ne vaikuttavat tulevan poliisilta. Viestissä on linkki, joka ohjaa sivustolle, jossa pyydetään kirjautumaan ”poliisin” tai vastaavan organisaation palveluun vahvalla tunnistautumisella. Kyseessä on huijaus, eikä linkkiä tule avata tai tunnistautumista suorittaa.

• Älä koskaan syötä pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta epäilyttäville sivustoille.
• Jos saat tällaisen viestin, poista se ja ole tarvittaessa yhteydessä pankkiisi tai teleoperaattoriisi.
• Muistathan, että vahva tunniste voi avata pääsyn useisiin viranomaispalveluihin, kuten verottajan tai Omakannan järjestelmiin.

Lue lisää ››

Irtisanomiskynnyksen madaltaminen

Hallituksen esitys irtisanomiskynnyksen madaltamisesta annettiin 23.10.2025. Esityksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja rohkaista yrityksiä rekrytoimaan henkilökuntaa. Uuden esityksen mukaan työsopimuksen irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, joka arvioitaisiin kokonaisarvioinnin perusteella – huomioon ottaen sekä työnantajan että työntekijän olosuhteet.

Esimerkkejä tällaisista asiallisista syistä ovat:

• työntekijän velvollisuuksien rikkominen tai laiminlyönti (esim. määräysten noudattamatta jättäminen, työsuorituksen laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös tai huolimattomuus työssä), tai
• työntekijän edellytysten olennaiset muutokset, joiden vuoksi hän ei enää selviä tehtävistään.

Huomioitavaa on, että pelkkä moitittava käytös tai heikko suoritus ei riitä perusteeksi. Työsuhde ei jatkossakaan olisi irtisanottavissa mielivaltaisella tai vähäisellä perusteella.

Ennen irtisanomista on annettava työntekijälle varoitus ja mahdollisuus korjata toiminta, ellei kyseessä ole vakava rikkomus, jossa työsuhteen jatkaminen on kohtuudenkäytön näkökulmasta mahdotonta.

Esityksen mukaiset lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2026 alussa.
Lue lisää ››

Yhtiön velkojen muuttaminen omistusosuuksiksi yrityssaneerauksessa

Hallituksen esitys tuo mahdollisuuden käyttää velkakonversiota osana yrityssaneerausta. Lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2026.

Velkakonversiossa osa yrityksen veloista voidaan muuttaa omistusosuuksiksi, kuten osakkeiksi yhtiössä. Muutos voitaisiin toteuttaa myös osakkeenomistajien vastustuksesta huolimatta, jos saneerausohjelmassa näin päätetään. Muutoksilla ei kuitenkaan olisi vaikutusta niihin yrityssaneerauksiin, joissa velkakonversion toteuttamista ei ehdoteta, vaan tällaiset yrityssaneeraukset voitaisiin jatkossakin toteuttaa kuten tähänkin asti.

Menettely antaa joustavamman keinon keventää velkataakkaa ja näin parantaa yrityksen mahdollisuuksia jatkaa toimintaa.
Lue lisää ››

Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavien lainat rekisteriin

Joulukuusta 2025 lähtien yritystoimintaa harjoittaville yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä maa‑ ja metsätaloutta harjoittaville myönnetyt lainat raportoidaan positiiviseen luottotietorekisteriin. Muutos laajentaa rekisterin kattavuutta entisestään, sillä sen tämänhetkinen sisältö koskee pelkästään yksityishenkilöiden kuluttajaluottoja, kuten asumis‑ tai vapaa‑ajan lainoja.
Lue lisää ››

Kela-korvaus työterveyshuollon kustannuksista heti työsopimuksen solmimisen jälkeen

Vuoden 2026 alusta alkaen Kela laajentaa työterveyshuollon korvauskäytäntöään. Jatkossa työnantajat voivat saada korvauksia työterveyshuollon kustannuksista jo siitä hetkestä lähtien, kun työsopimus on solmittu – työntekijän ei enää tarvitse olla aloittanut työtään saadakseen korvauksen piiriin kuuluvia palveluita.

Tähän asti Kela on korvannut työterveyshuollon kustannuksia vasta, kun työntekijä on aloittanut työskentelyn uudessa työpaikassa. Muutos tuo helpotusta erityisesti tilanteisiin, joissa työntekijälle tehdään terveystarkastus ennen työn aloittamista, esimerkiksi työtehtävissä, joissa altistutaan erityisille terveysriskeille.

Muutoksen myötä työnantajan on mahdollista saada korvauksia kaikista näistä lain edellyttämistä alkutarkastuksista. Työnantaja voi saada korvauksia myös muusta työterveyshuollon toiminnasta, jonka työnantaja ja työterveyshuolto katsovat työntekijälle tarpeelliseksi ennen työn aloittamista.
Lue lisää ››