Yrittäjän vero- ja lakiuutiset: Syyskuu 2022

Valtioneuvoston budjettiriihen veroratkaisut

Valtioneuvosto on julkaissut hallituksen talousarvioesityksen vuodelle 2023. Talousarvioesitys sisältää muutoksia vuoden 2023 verotukseen ja osin myös vuodelle 2022. Esitys sisältää mm. seuraavat ratkaisut:

Arvonlisäverotus:

• Sähkön hinnan väliaikainen alentaminen laskemalla sähköenergian arvonlisävero 10 prosenttiin aikavälillä 1.12.2022-30.4.2023.
• Henkilökuljetusten arvonlisäveroa lasketaan 0 prosenttiin aikavälille 1.1.-30.4.2023.

Yritysverotus:

• Otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K verokannustin osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta.
• Valmistellaan kaivosveroa, jonka verotuotosta 60 prosenttia on tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille.

Henkilöverotus:

• Otetaan käyttöön kotitalousvähennyksen yhteydessä tehtävä neljän kuukauden määräaikainen sähkövähennys. Vähennyksen tarkoituksena on korvata 2000 euron omavastuun ylittävä osa sähkön hinnasta sellaisille kotitalouksille, joiden sähkökustannukset nousevat kohtuuttomiksi.
• Ansiotulojen verotukseen indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- ja ansiotason nousun myötä. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. Lisäksi yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.
• Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ja oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen korotuksen voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023.
• Perhevapaalla verovuoden aikana olleen henkilön matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan samaan tapaan kuin työttömänä olleille.
• Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki.
• Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävä vero, jolla estetään veronkiertoa ja laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.
• Peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.

Veropohjan laajentaminen kansainvälisissä tilanteissa:

• Veropohjaa laajennetaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen.
• Korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.
• Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi.

Muut:

• Hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen, joka kohdennetaan ihmisille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti.
• Valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely. Vero tulee määritellä siten, että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei kohdisteta ns. mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.
• Tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia jatketaan.
• Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan vuonna 2023. Lisäksi korotetaan jäteveroa ja pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi.
• Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.

LUE LISÄÄ

Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2023

Hallitus esittää työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun korotusta vuonna 2023 voimaan tulevan muutosturvan rahoitusta varten.  Työnantajan työttömyysturvamaksu olisi 0,52 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 251 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 2,06 prosenttia palkasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,50 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,75 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,52 prosenttia palkasta.

LUE LISÄÄ

Kuluttajansuojalakiin muutoksia vuoden 2023 alussa

Kuluttajansuojalaki uudistuu laajasti vuoden 2023 alussa, kun mm. puhelinmyynnin, alennusmarkkinoinnin ja palveluiden kuluttajansuojaan tulee uusia säännöksiä.

Kuluttajansuojalain hinnanalennusilmoituksia koskevat säännökset muuttuvat. Tavaroiden alemarkkinoinnissa tulee jatkossa ilmoittaa myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos puolestaan yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestävässä markkinointikampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita alimman myyntihinnan ilmoittamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske.

Lisäksi kuluttajansuojalakiin tulee mm. seuraavia muutoksia:

• Puhelinmyyntiin kirjallinen vahvistus
• Kotimyynnin peruuttamisoikeuteen muutoksia
• Uusia pykäliä kuluttaja-arvosteluista
• Verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajille uusia tiedonantovelvollisuuksia

LUE LISÄÄ

Väärinkäytöksistä ilmoittajille vahvempaa suojaa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojelulailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva niin sanottu whistleblower -direktiivi.

Ilmoittajansuojeludirektiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitteena on mm. luoda tehokas suoja väärinkäytösten ilmoittajille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat Euroopan unionin tai kansallisten säädösten rikkomisia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa. Pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on jatkossa velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonne ilmoitukset ensisijaisesti tehdään.

Vähintään 50 työntekijän yksityisen sektorin organisaatioilla sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Muiden organisaatioiden osalta sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

LUE LISÄÄ

Työnantajille suunnattu neuvontapalvelu helpottaa kansainvälisiä rekrytointeja

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa, että elokuussa on käynnistynyt työnantajille suunnattu maksuton Work in Finland -neuvontapalvelu, joka auttaa työnantajia kansainvälisissä rekrytoinneissa. Palvelu tarjoaa yhden luukun -periaatteella neuvoja kansainvälisten osaajien rekrytointiin, palkkaus- ja lupaprosesseihin sekä Suomeen asettautumiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvontapalveluun voivat ottaa yhteyttä niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorin työnantajat, toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta.

LUE LISÄÄ

PRH:n palvelu tavaramerkki- ja mallioikeusasioissa

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tiedottaa, että teollisoikeuslehdet-palvelu on otettu käyttöön tavaramerkki- ja mallioikeusrekisteröintien julkaisussa. Palvelu korvaa aikaisemmat kerran tai kaksi kertaa kuussa ilmestyneet PDF-muotoiset lehdet.

Tavaramerkkien ja mallioikeuksien uudet rekisteröinnit julkaistaan Teollisoikeuslehdet-palvelussa heti, kun tavaramerkki tai mallioikeus on rekisteröity. Uusia rekisteröintejä julkaistaan palvelussa käytännössä päivittäin. Teollisoikeuslehdet-palvelun on tarkoitus laajentua kattamaan myös patenttien ja hyödyllisyysmallien kuulutukset ja tiedoksiannot.

LUE LISÄÄ