Verohallinnon valvonta vuonna 2023
Verohallinto aloittaa kevään aikana satojen ruokaravintoloiden verovalvonnan. Verohallinto kohdistaa verotarkastukset ja muut valvontatoimet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin pizzerioihin ja kebab-ravintoloihin.
Verohallinto kiinnittää tänä vuonna erityistä huomiota myös siihen, että sosiaali- ja terveysalan yritykset noudattavat arvonlisäverokäytäntöjä. Sote-alan lisäksi valvontaa kohdennetaan sellaisille toimialoille, joissa toiminta on kokonaan tai osittain arvonlisäverotonta. Tällaisia ovat esimerkiksi finanssi- ja koulutustoimialat.
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 31.1.2023 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on täsmennetty mm. seuraavilta osin.
Työntekijöille järjestettävä terveydenhuolto
- Erilaisten mittauslaitteiden, kuten älykellojen ja älysormusten hankkiminen kaikille työntekijöille ei ole verovapaata työterveyshuoltoa, vaikka tämä olisikin kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Yrittäjien hammashoito
- Yrittäjän itselleen järjestämä hammashoito tai hammasvakuutus voi olla verovapaata vain osana työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltoon sisältyvä kohtuullinen hammashoito on verovapaa etu myös työntekijänä toimivalle yrityksen osakkaalle, jos osakkaan työterveydenhuolto on järjestetty samalla tavalla kuin koko henkilökunnan työterveydenhuolto.
Viihdepaketit
- Työnantajan kustantamassa kanavapaketissa tai muussa vastaavassa viihdesovelluksessa ei ole kyse työkäyttöä varten järjestetystä tietoliikenneyhteydestä, vaikka sovelluksen hintaan sisältyisi myös internet-yhteys. Työnantajan kustantama viihdepaketti on siten veronalainen etu palkansaajalle.
Työnantajan työturvallisuusvelvotteita tarkennetaan
Työturvallisuuslain muutoksilla tarkennetaan työnantajan työturvallisuusvelvoitteita. Lain tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Lakimuutoksilla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.
Työnantajan yleistä velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä täsmennetään. Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä koskee työntekijöitä, joihin liittyy jokin turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta merkityksellinen henkilökohtainen edellytys.
Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoittavat lait tulevat voimaan
Ulkomaalaislain muutokset sujuvoittavat työperusteisten oleskelulupien hakemista ja päätösprosessia. Uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lyhentää lupien käsittelyaika keskimäärin yhteen kuukauteen. Uudet säännökset lisäävät hakuprosessin automaatiota, ja käyttöön otetaan myös työnantajan sertifiointi.
Uudet säännökset mahdollistavat automaation hyödyntämisen nykyistä laajemmin ja eri viranomaisrekistereistä saatavien tietojen käyttämisen. Tämä vähentää tarvetta pyytää tietoja hakijalta tai työnantajalta. Nopean lupamenettelyn kannalta on keskeistä, että hakija ja työnantaja asioivat ensisijaisesti verkkopalvelussa. Lupahakemuksen voi silti edelleen jättää myös paperisena. Menettelyä sujuvoittaa myös mahdollisuus hoitaa suulliset kuulemiset etäyhteyden välityksellä.
Työantajien sertifiointi sujuvoittaa luotettavien työnantajien lupaprosessia. Sertifiointi voidaan myöntää hakemuksesta työnantajalle, joka rekrytoi paljon ulkomaista työvoimaa ja joka on erilaisten taloudellisten ja muiden tunnuslukujen perusteella todettu luotettavaksi toimijaksi oleskelulupa-asioissa.
Palkkatukiuudistus
Palkkatukea on uudistettu. Uudistuksen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä.
Uudistuksella parannetaan osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia nostamalla vamman tai sairauden perusteella myönnettävä palkkatuki 70 prosenttiin (aiemmin 50 %). Jatkossa ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävä tuki olisi aina 50 prosenttia työttömyyden kestosta riippumatta (aiemmin 30, 40 tai 50 %).
Työsopimuslain muutos: työsuhteen epäselvissä tilanteissa
Työsopimuslakia on muutettu lisäämällä siihen kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös koskemaan tilanteita, joissa laissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen työntekoa koskevan oikeussuhteen luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon:
- työn tekemisen ehdot
- olosuhteet, joissa työtä tehdään
- osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta
- muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.
Ratkaisu oikeussuhteen luonteesta tehdään kaikkien työn tekemiseen ja teettämiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Työntekosuhteen nimeäminen yrittäjäsuhteeksi ei näin ollen ratkaise oikeussuhteen luonnetta, jos tosiasialliset työnteon olosuhteet eivät vastaa tätä nimikettä.
A1-todistus lyhyillekkin ulkomaan työskentelyjaksoille
Työnantajan on haettava A1-todistusta Eläketurvakeskukselta, kun työntekijä lähtee Suomesta työskentelemään EU- tai sosiaaliturvasopimusmaihin. Todistusta on haettava riippumatta työskentelyn pituudesta. A1-todistuksella työntekijä osoittaa kuuluvansa Suomen sosiaaliturvaan.
A1-todistusta ei tarvitse hakea joka kerta erikseen. Jos työntekijällä on useita lyhyitä työ- tai koulutusmatkoja vuoden aikana, riittää yhden todistuksen hakeminen. Tällöin A1-todistus voidaan myöntää yhdellä hakemuksella kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Siten yksi todistus kattaa tänä aikana kaikki ulkomailla tapahtuvat työskentelyjaksot, ja näin jokaisesta esimerkiksi lyhyestä kokousmatkasta ei tarvitse hakea A1-todistusta erikseen.
Hallitse yrityksesi laskutusta, kassanhallintaa ja veroja helppokäyttöisellä digitaalisella työkalulla.
Ohjelmisto-, pankki- ja tilitoimistopalvelut pienelle yritykselle.
Kattava ratkaisu korkealaatuisia talous- ja konsultointipalveluita.
