Kehysriihi 2026: mitä päätökset tarkoittavat yrityksille ja yrittäjille?

Hallituksen huhtikuun kehysriihi toi jälleen esiin tutun asetelman: julkisen talouden tasapainottaminen ja talouskasvun tukeminen kulkevat käsi kädessä, mutta käytännössä liikkumavara on rajallinen. Hallitus on kehysriihessä nostanut esille asioita, joilla voidaan parantaa kasvua ja työllisyystilannetta. Yritysten ja yrittäjien näkökulmasta katse kohdistuu erityisesti siihen, millaisia konkreettisia toimia päätöksistä seuraa arkeen: lisääkö riihi kysyntää, helpottaako se toimintaa vai jääkö vaikutus lopulta varovaiseksi.

Tässä blogissa käyn läpi kehysriihen keskeiset päätökset yritysten ja yrittäjien näkökulmasta. Mikä oikeasti muuttuu, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja ennen kaikkea – mitä nämä linjaukset tarkoittavat käytännössä?

Työsuhdeoptioiden verotus, yrittäjän eläkevakuuttaminen ja yhteisövero

Työsuhdeoptioiden verotusta on tarkoitusta muuttaa. Tällä halutaan helpottaa ja kannustaa varsinkin kasvuvaiheessa olevia yhtiöitä työvoiman sitouttamistoimiin. Nykytilanteessa työsuhdeoptiot verotetaan jo siinä kohtaa, kun henkilö käyttää optio-oikeutensa. Muutoksen myötä työsuhdeoptio verotettaisiin vasta, kun listaamattoman osakeyhtiön kohde-etuus myydään. Tämän lisäksi muutosta on kaavailtu siihen, että konsernirakenteisessa yrityksessä tytäryrityksen työntekijöille voitaisiin tarjota mahdollisuus suunnattuun osakeantiin myös konsernin emoyhtiöstä.

Yrittäjien eläkevakuuttaminen on ollut pinnalla jo jonkin aikaa. Eläkejärjestelmää muutettiin vuonna 2023. Kehysriihessä on päätetty korjata tätä paljon mediatilaakin saanutta muutosta. Päivitettävä eläkejärjestelmä astuu voimaan vuonna 2028. Uudessa mallissa yrittäjä voi valita vakuutusmaksun perusteeksi joko todelliset veronalaiset ansiotulonsa tai vakuutusyhtiön laskennallisen työtulon. Työtulon tulisi olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotuloista. Ansiotuloiksi ei huomioida esimerkiksi ansiotulo-osinkoa, vaan vain puhtaita ansiotuloja.

Hallitus on päättänyt jo ennen kehysriiheä laskea yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutoksen on määrä tapahtua ensi vuonna. Tällä toimella osaltaan pyritään tukemaan talouden nousua ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Kotitalousvähennys ja yrittäjävähennys kasvavat

Kotitalousvähennyksen määrää kasvatetaan vuosille 2026 ja 2027 eli tässä hetkessä kyse on väliaikaisesta korotuksesta. Sekä vähennyksen enimmäismäärää kasvatetaan 1 600 eurosta 2 100 euroon, että prosenttiosuutta nostetaan 35 prosentista 40 prosenttiin (yritykseltä ostettu palvelu) ja 13 prosentista 15 prosenttiin (maksettu palkka).
Yksityiset elinkeinonharjoittajat, maatalouden ja metsätalouden harjoittajat sekä elinkeinoyhtymien osakkaat voivat saada verotuksessa yrittäjävähennyksen. Hallitus on päättänyt korottaa yrittäjävähennystä 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Korotus tarjoaa siis pienen lisävähennyksen edellä mainittujen verotukseen.

Nuorille yrittäjille kevyempää yrittämistä – kannustimet kasvuun

Kehysriihessä päätettiin myös nuoriin kohdistuvista toimista muun muassa koulutusasioiden osalta. Hallitus aikoo myös selvittää nuorille 15–25-vuotiaille yrittäjille kevyempää yrittämismallia. Tällä halutaan kannustaa yrittäjäksi ryhtymistä.

Rakennusala ja raskas liikenne saavat kohdennettua tukea

Rakennusala on ollut hankalassa tilanteessa jo jonkin aikaa. Kehysriihessä on päätetty myös rakennusalan nousua lisäävistä toimenpiteistä. Hallitus on päättänyt määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta, jonka avulla voidaan toteuttaa asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia. Avustukset on tarkoitus toteuttaa vuosina 2026–2027 ja niille on varattuna 110 milj. euroa. Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja sillä pyritään vauhdittamaan korjausrakentamista.

Myös teollisuutta on pyritty tukemaan raskaan liikenteen ammattidieselillä. Tämän tarkoitus on palauttaa ammattimaista raskasliikennettä harjoittavalla yritykselle takaisin osa dieselistä maksetusta polttoaineverosta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2028.