Yksinkertainen opas liiketoiminnan ympäristö-, sosiaalisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin.
ESG on lyhenne sanoista ”environmental”, ”social” ja ”governance”, eli ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Se on termi, joka kuvaa, miten yritykset mittaavat ja hallitsevat vaikutuksiaan planeettaan, ihmisiin ja yhteiskuntaan. ESG ei ole pelkkä muotisana tai trendi, vaan siitä raportoiminen on verovuodesta 2024 alkaen isommille yrityksille jo lain sanelema pakko. Myös pienemmille yrityksille ESG voi olla olennainen tekijä, joka vaikuttaa yritysten pitkän aikavälin suorituskykyyn, maineeseen ja arvoon.
Tässä blogissa selitämme, millaisia velvollisuuksia sinun yritykselläsi voi vastuullisuuden eri osa-alueilla olla, sekä kerromme tarkemmin, mitä ESG tarkoittaa ja miten se liittyy joihinkin muihin mediassa usein vilahteleviin käsitteisiin, kuten ”European Green Deal”, hiilineuraalisuus, kestävyysdirektiivi, jne.
Mitä EU yrityksiltä vaati – ja mikä on vapaaehtoista?
Jos yrityksen liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa, tai yrityksellä on alle 250 työntekijää; vastuullisuusraportointidirektiivi tai Suomen laki ei velvoita yritystä toistaiseksi mihinkään. Tämä voi kuitenkin muuttua vuoden 2024 kuluessa niiden pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jotka haluavat jatkossakin olla osa isompien yritysten arvoketjua (esim. alihankkijat, toimittajat, jne.).
Tämä johtuu siitä, että isojen yritysten on raportoitava paitsi omista ESG-asioistaan, myös kaikkien arvoketjussaan olevien pk-yritysten ESG-asioista. Näin pk-yrityksille, jotka edelleen haluavat myydä tuotteitaan ja palveluitaan isommille yrityksille, syntyy vapaaehtoinen pakko toimittaa ESG-tietonsa eteenpäin isoille asiakkailleen.
OP Ryhmän ”Järki ja Tunteet” -suuryritystutkimukseen vastasi 141 suomalaista pörssi- ja suuryritystä, ja näistä 53,2% sanoi, että ”Tulemme vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden myötä lähitulevaisuudessa”.
Mitä ESG-raportointi tarkkaan ottaen sisältää?
Eurooppa haluaa olla ensimmäinen vastuullinen ja ilmastoneutraali manner vuoteen 2050 mennessä (”European Green Deal”). Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että EU:n nettokasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Päästöt tasapainotetaan poistamalla sama määrä päästöjä ilmakehästä vaikkapa siirtymällä uusiutuviin energialähteisiin, parantamalla energiatehokkuutta, vähentämällä jätettä, istuttamalla puita tai ostamalla hiilidioksidilisenssejä.
Ilmastoneutraalisuus ei kuitenkaan ole ainut vastuullisuuden osa-alue, johon EU pyrkii. Haluamme myös olla paras paikka ihmisille elää ja työskennellä (sosiaalinen vastuu), sekä paras paikka yrityksille toimia (läpinäkyvä, oikeudenmukainen, korruptiovapaa, jne).
Nämä kunnianhimoiset tavoitteet vaativat investointeja, joihin julkisella sektorilla ei ole varaa. Tämän vuoksi Eurooppa on ryhtynyt toimiin kanavoidakseen yksityistä rahoitusta vastuullisiin kohteisiin. Jotta sijoittajat ja rahoittajat voivat verrata yrityksiä keskenään, ja näin valita yritysten joukosta vastuullisia sijoituskohteita, heillä pitää olla käytössään vertailukelpoisia faktoja eurooppalaisista yrityksistä. Tästä syntyi ESG vastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD), joka listaa noin tuhat datapistettä, joista suurten yritysten tulee raportoida sen mukaan, mikä kullekin yritykselle on olennaista.
ESG:ssä ei siis ole kysymys pelkästään ympäristöasioista, vaan vastuullisuudessa on tästä näkökulmasta kolme osa-aluetta:
- ”E” = Ympäristö: Tämä sisältää sen, miten yritykset hallitsevat vaikutuksiaan luonnonvaroihin, biodiversiteettiin, jätteisiin, saasteisiin, päästöihin, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, veden käyttöön jne.
- ”S” = Sosiaalinen vastuu: Tähän sisältyy se, miten yritykset kohtelevat työntekijöitään, asiakkaitaan, toimittajiaan, yhteisöjä, ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, monimuotoisuutta ja inkluusiota, työnormeja, asiakastyytyväisyyttä jne.
- ”G” = Hyvä hallintotapa: Tähän sisältyy se, miten yritykset tekevät päätöksiä, ja miten ne käsittelevät esim. korruptiota, etiikkaa, läpinäkyvyyttä, johtoryhmän palkkioita, osakkeenomistajien oikeuksia jne.
Mitä seuraavaksi?
EU:n tarkoitus on antaa kesällä 2024 tarkemmat säännöt siitä, miten isojen yritysten arvoketjussa olevien pk-yritysten tulee ESG-raportointinsa hoitaa. Olemme Talenomilla kuulolla tämän asian suhteen, ja kun komissio julkaisee uutta tietoa, kerromme millaisia vastuita uusista ohjeista saattaa syntyä asiakasyrityksillemme.
Toinen asia, jonka kehittymistä seuraamme aktiivisesti, on vastuullisuusdirektiivin (CSDDD) mahdollinen hyväksyminen Euroopan parlamentissa. Nyt voimassa oleva raportointidirektiivi (CSRD) vaatii yrityksiään raportoimaan siitä, millä tolalla vastuullisuusasiat yrityksessä ovat, mutta ei vaadi niiden korjaamista. Paljon viime viikkoina tapetilla ollut vastuullisuusdirektiivi (CSDDD) sitä vastoin edellyttää tulevaisuudessa yrityksiltä toimenpiteitä vastuullisuuden takaamiseksi. Näillä näkymin vastuullisuusdirektiivi tulisi voimaan vuoden 2027 tienoilla, ja sekin koskisi aluksi vain kaikkein suurimpia yrityksiä.
Raisa Venermo, ESG-vastaava
Hallitse yrityksesi laskutusta, kassanhallintaa ja veroja helppokäyttöisellä digitaalisella työkalulla.
Ohjelmisto-, pankki- ja tilitoimistopalvelut pienelle yritykselle.
Kattava ratkaisu korkealaatuisia talous- ja konsultointipalveluita.
