Yrittäjä, muista ennakoida

Liikenneturva on kannustanut kuljettajia ennakoimaan liikenteessä jo vuosikymmenten ajan, ja autokoulussakin ennakoivaa ajotapaa opetetaan turvallisuus- ja kustannussyistä. Tielläliikkujasta poiketen yrittäjän yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on riskinottokyky. Pitää uskaltaa ottaa välttämättömät riskit, koska täysin riskitöntä tuottoa on harvoin, jos koskaan tarjolla. Yrittäjälle riskinotto on edellytys unelmien tavoittamiseksi.

Riskinotto

Riskinotolla ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että täytyy tehdä sokeita päätöksiä ja kokeilla, mihin päädytään. Tosin samalla tavalla kuin autolla ajaessa on mahdollista selvitä mutkasta pimeässä ja liukkaalla kelillä ilman valoja, sokealla päätöksenteollakin on täysin mahdollista, että päädytään välillä oikeinkin hyvään tilanteeseen. Menestyksen jatkumisen kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää tietää, miksi menestyttiin, ja millä keinoin menestymistä voidaan jatkaa; muuten tien vieressä oleva oja tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Sattuma ei keskimäärin kanna ikuisesti. Usein ongelmiin havahdutaan ensimmäistä kertaa siinä vaiheessa, kun kassan pohjalta joudutaan kaapimaan viimeisiä roposia ja sopimaan maksuajan pidennyksiä, jotta laskut saadaan maksettua. Tässäkään tilanteessa ongelmia ei välttämättä huomata tai tunnusteta. Näin voi käydä etenkin silloin, jos taustalla on pitkä menestyksekäs jakso ja vielä herkemmin silloin, jos yritysuralla vastaaviin ongelmiin ei ole aiemmin törmätty. Toiminta voi vaikuttaa yhtä hyvältä ja tehokkaalta kuin ennenkin. On helppoa ajatella, että koska aiemminkin on menestytty ja menestyksekkäitä toimintatapoja ei ole muutettu, rahat kyllä palaavat ennen pitkää kassaan ja tulosta tehdään. Tähän väliin ratkaisuksi voidaan ottaa kallista lainaa, jotta väliaikaiselta tuntuvasta kassavajeesta päästään yli ja toiminta saadaan pidettyä käynnissä. Kyseessä ei kuitenkaan välttämättä ole väliaikainen kassavaje, ja kassavarojen puute voi jatkaa pahentumistaan. Tällöin ongelman laajuus alkaa hahmottua, mutta ongelman syitä ei välttämättä tiedetä. Maksujärjestelyitä sopiessa ja kassan kanssa painiessa mielessä pyörii, että mihin rahat menevät, vaikka hommia tehdään vähintään yhtä lujasti kuin ennenkin. Tilanne voi olla hämmentävä ja raskas.

Jatkosuunnitelmien teko

Edellinen tarina on jopa melko yleinen. Eteenpäin pääsemiseksi taloudellisen tilannekuvan luominen ja tilanteen parantamiseen tähtäävän jatkosuunnitelman tekeminen ovat välttämättömiä toimia. Kyseiset toimet voivat yrityksestä ja sen toimialasta riippuen pitää sisällään erilaisia asioita. Tilannekuvan kartoitukseen sisältyy mm. ostovelkojen ja myyntisaamisten tilanteen tarkentaminen, tilauskannan, tulevien projektien, tulevien investointien, tulevien osingonmaksujen, lainanlyhennysten ynnä muiden kassaan vaikuttavien asioiden kartoittaminen. Kun tilannekuva on selvillä, tilanteeseen pystytään reagoimaan tarpeellisella tavalla. Onko kyseessä esimerkiksi väliaikainen kassakriisi vai kannattavuuden heikkeneminen? Riittääkö väliaikaisen rahoituksen hankkiminen vai täytyykö tehdä toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi? Onko tarve hakeutua yrityssaneeraukseen, ja onko se vielä mahdollista?

Talouden suunnittelu

Kun tilanne on jo päällä, tilanteen selvittäminen ja jatkosuunnitelman laatiminen vaativat paljon panostusta. Ja mikäli liiketoimintaa on tähän asti harjoitettu ilman euromääräisiä suunnitelmia ja laskelmia, nekin on rakennettava alusta lähtien. Toisaalta jos talouden seuranta ja suunnittelu ovat olleet kunnossa, voidaan keskittyä siihen, mitä tarvitsee tehdä sen sijaan, että millä tehdään. Lisäksi on huomattavasti epätodennäköisempää, että olisi alun perinkään ajauduttu yllättäviin ongelmiin. Yrityksen taloudensuunnittelun perustyökalut, budjetti ja kassavirtaennuste tulisikin löytyä jokaisen liiketoimintaa harjoittavan yrityksen työkalupakista. Näiden avulla mahdolliset ongelmat, kuten kassan ehtyminen voidaan ennakoida, ja reagointi onnistuu ennen kuin soppa alkaa olla liian sakea.

Talouden suunnittelu ei kuitenkaan ole pelkkää huonojen tilanteiden välttämistä, vaan ensisijaisesti menestyksen mahdollistamista varten. Esimerkiksi budjetti ja kassavirtaennuste voidaan laatia tulostavoitteen perusteella ja samalla nähdään, mitä vaihtoehtoja tavoitteen saavuttamiseksi on, paljonko ja milloin tavoite vaatii rahallista panostusta ja tarvitaanko lisärahoitusta. Lopulta nähdään, mitä konkreettisia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi on tehtävä. Ja jos jokin tavoitteessa, yrityksessä tai ympäröivässä maailmassa muuttuu, suunnitelmaa voidaan päivittää niin, että siinä otetaan muutokset huomioon. Pystytään näkemään, mitä vaikkapa energian tai raaka-aineiden hintojen muutokset voisivat tarkoittaa. Voidaan laatia myös vaihtoehtolaskelmia, joissa ennakoidaan eri skenaarioita ja niiden todennäköisyyksiä. Tällöin pystytään paremmin arvioimaan valitun tien odotettua tuottoa ja riskiä. Toisin sanoen nyt pystytään ottamaan riski niin, että se tiedostetaan. Aiemmin mainittuun mutkaan voidaan ajaa valot päällä.