Mitä tulevaisuuden CFO tekee?

Talousjohtajan eli CFO:n rooli on murroksessa. Pystyäkseen vastaamaan uusiin haasteisiin CFO:lta edellytetään uudenlaisia kyvykkyyksiä. Perinteinen, peräpeiliin katsovaan ja kirjanpidon tietoon perustuvaan laskentaan keskittyvä CFO, joutuu omaksumaan uuden roolin. Mitä tulevaisuuden CFO siis tekee?

CFO osallistuu yhä enemmän yrityksen strategiseen johtamiseen. Hän toimii toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän kumppanina ja taloudellisena neuvonantajana. Siinä onnistuakseen CFO:n tulee ymmärtää yrityksen liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristöä syvällisemmin kuin aiemmin.

Talousjohtajan perinteisen toimenkuvan lisäksi korostuvat tulevaisuudessa kasvavassa määrin seuraavat kyvykkyydet:

• Tiedolla johtaja
• Muutosjohtaja
• Strategi
• Kasvujohtaja
• Talousennustaja
• Vuokrajohtaja tai interim-johtaja

Järjestelmät tueksi

Ympärillä oleva maailma muuttuu nopeaan tahtiin, minkä takia CFO:n on kyettävä reagoimaan muutostilanteisiin ripeästi. Sitä tukemaan CFO:n on hallittava IT:n mahdollistamat uudet teknologiat.

Koneoppiminen ja robotiikka tehostavat taloushallinnon prosesseja. Jatkossa käytetään vähemmän aikaa manuaalisiin työtehtäviin. Aikaa käytetään yhä enemmän yrityksen päätöksen tekoa tukevaan, korkeamman lisäarvon, dataan perustuvaan analytiikkaan.

Integroidut järjestelmät, esimerkiksi Business Intelligence -järjestelmät, korvaavat yhä enenevässä määrin perinteiset, usein jäykät raportointityökalut. Kun aiemmat raportointityökalut keskittyivät pääosin taloudellisen datan raportoimiseen, uudet työkalut palvelevat yrityksen eri toimintojen moninaisia tiedon saannin tarpeita. Tällaisia yrityksen sisäisiä toimintoja voivat talouden ohella olla esimerkiksi myynti, toimitusketju, hankinta, tuotanto ja laaduntarkkailu.

Uudet teknologiat vaativat muutosjohtamistaitoja onnistuakseen. Koska uudet järjestelmät integroivat yrityksen eri osa-alueita, CFO:n vastuu kasvaa merkittävästi. Yhtä lailla kuin on tärkeätä oppia uusia käytänteitä ja prosesseja yrityksessä, on vanhoista rutiineista luovuttava. Se tapahtuu harvoin ilman yrityksen sisäistä muutosvastarintaa. Myös muutokset henkilöstöön ja uusiin rooleihin kuuluvat tyypillisesti uusien järjestelmien käyttöönottoon.

CFO:n vuorovaikutustaidot

CFO:n rooli on muuttunut aiemmasta enemmän kommunikatiiviseksi. Jotta CFO voisi onnistua tehtävässään tulee CFO:lla olla hyvät vuorovaikutustaidot. CFO:lla on oltava kyky selittää monimutkaisiakin taloudellisia syy-yhteyksiä ja taloudellisia seurauksia eri toimintavaihtoehdoista.  Se on tehtävä ymmärrettävästi myös vähemmän talousasioihin perehtyneille tahoille yrityksessä sekä myös yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille.

Jotta CFO kykenisi syvällisesti ymmärtämään yrityksen liiketoimintaa ja siten tuomaan oman panoksensa yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, siiloutunut toimintatapa ei toimi. Saavuttaakseen tarvittavan liiketoiminnallisen ymmärryksen, CFO:n tulee kyetä laskeutumaan ”norsunluutornistaan” ja työskentelemään tiiviisti yhdessä muun johtoryhmän ja toimitusjohtajan sekä liiketoimintojen kanssa. Luottamus muun yritysjohdon taholta on CFO:n keskeinen työväline, jota ilman on vaikea toimia. Luottamus on ansaittava molemminpuolisesti antoisan yhteistyön ja tekojen kautta.

Aiemmin CFO keskittyi pitkälti liiketoiminnassa tai yrityksen ympäristössä havaitsemiinsa riskeihin. Proaktiivisena ja aktiivisena johtoryhmän jäsenenä CFO:n tehtäväkenttä sisältää nykyisin yhtä lailla myös erilaisten liiketoiminnan mahdollisuuksien havainnoinnin ja niistä informoinnin muulle yritysjohdolle. Aktiivinen CFO tekee perusteltuja ehdotuksia yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi siinä missä muutkin johtoryhmän jäsenet.

Peräpeilistä katse tulevaisuuteen

Aiemmin talousraportointi keskittyi pääosin taloudellisten toteumien raportointiin ja analysointiin. Yhä enenevässä määrin johtoryhmän tiedontarve suuntautuu tulevaisuuden ennustamiseen. Tähän haasteeseen tulee CFO:n kyetä vastaamaan.

Ennustaminen on haasteellista, sillä tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuutta. Mahdollisimman luotettavat ennusteet tulee jatkossa kyetä laatimaan lyhyemmässä aikataulussa kuin ennen, sillä aiemmin laaditut ennusteet menettävät merkityksensä alituisessa muutosvirrassa.

Muutoksiin reagointi vaatii ajantasaisia talousennusteita lyhyemmillä sykleillä kuin ennen. Vuosibudjetteja useimmat yritykset laativat toki yhä, mutta talousennusteita laaditaan usein kolme tai neljäkin kappaletta vuosittain. Mikäli yrityksen kasvukulma on jyrkkä tai yritys toimii nopeasti muuttuvassa ympäristössä, rullaavia 12-kuukauden ennusteita saatetaan päivittää kuukausittain.

Taloudellinen ennuste laaditaan jatkumona viimeisten toteumien päälle, yleensä kattaen tulos- ja taselaskelman sekä tulos- ja taselaskelmasta johdetun rahavirtalaskelman. Näistä viimeksi mainittu herättää yritysjohdon taholla erityistä kiinnostusta, sillä se kertoo myös missä määrin aiemmat kasvun saavuttamiseksi suunnitellut panostukset ovat yhä mahdollisia toteuttaa, ja missä aikataulussa.

Rahavirtalaskelmaennuste kertoo myös, tarvitaanko panostusten toteuttamiseksi lisäpääomitusta tai muuta rahoitusta. Rahoituksen maaliin vieminen, oli se sitten pääomitusta tai muuta rahoitusta, yleensä kestää pidempään kuin yrityksen sisällä oli ajateltu. Sen takia kassa tulisi suunnitella vähintään puoli vuotta eteenpäin, mieluiten pidemmällekin.

CFO in-house resurssina vai ulkoistettuna?

Talousjohtajan rooli on laaja, enemmän kuin tehtäviensä summa. Talousjohtajan työ on pitkälti myös luottamustehtävä, sillä paljon hyvin luottamuksellista tietoa kulkee talousjohtajan kautta ja hänen edellytetään tekevän päätöksiä käyttäen hyvää harkintaa.

Usein muutokset yrityksen omistuspohjassa vaikuttavat yrityksen CFO-tarpeen laajuuteen. Yrityksen pääomituksen suuntautuessa pääomasijoittajaan tai enkelisijoittajaan, yrityksen talousjohdon päivitys vastaamaan muuttuneita tarpeita tulee usein ajankohtaiseksi.

Uuden omistajan myötä käynnistettävät kuukausittaiset hallituksen kokoukset päivitetyin talouskatsauksineen ja ennusteineen asettavat uusia haasteita, joihin CFO:n tulee kyetä vastaamaan. Raportointivaatimukset sekä määrällisesti että laadullisesti usein kasvavat. Sijoittajan ollessa ulkomainen, talousjohdon päivitystarve yleensä korostuu entisestään.

Yrityksillä on usein tarve kokeneelle ja osaavalle talousjohtajalle, mutta tarve on rajallinen, vähemmän kuin täysipäivätoiminen henkilö. Yrityksen CFO-tarpeeseen vaikuttaa esimerkiksi yrityksen kehitysvaihe, liiketoiminnan kompleksisuus sekä mahdollisen ulkopuolisen sijoittajan vaatimukset talousraportoinnille.

Aiemmin oli tavanomaista, että yritykset palkkasivat CFO:n vasta kun kynnys täysipäivätoimiselle CFO:lle ylittyy. Enenevässä määrin yritykset ovat havainneet, ettei tarve CFO:lle ole joko 100% tai 0%, vaan usein jotakin siltä väliltä ja tarve muuttuu yrityksen kehityskaaren myötä.

Yhä useampi yritys onkin valinnut skaalautuvan CFO-mallin, jossa valittu henkilö tekee pitkäjänteisesti työtä asiakasyritykselle ulkoistettuna. CFO:n tehtäväkentän laajuutta pystytään tällöin joustavasti mukauttamaan kulloisiinkin asiakastarpeisiin.