Onko mittaaminen, raportointi ja tulosten analysointi vain ylimääräistä hallinnollista työtä – vai aidosti hyödyllistä johtamisen kannalta? Tutkimukset osoittavat, että henkilöstömittareiden hyödyntäminen voi tuoda merkittäviä etuja organisaatiolle. Kun mittarit on valittu huolellisesti ja mittaaminen on pitkäjänteistä ja säännöllistä, tulokset tarjoavat arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Tällöin siirrytään intuitioon perustuvasta johtamisesta kohti tiedolla johtamista – päätöksentekoa, joka perustuu faktoihin ja analysoituun dataan.
HR-mittareiden käyttö
Yksi menestyvän liiketoiminnan kulmakivistä on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. HR-mittareiden avulla voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Mittarit kannattaa valita organisaation toimialan, strategian ja henkilöstörakenteen mukaan. Liian suuri määrä mittareita voi hämärtää kokonaiskuvaa – usein 3–5 huolellisesti valittua mittaria riittää.
Tuloksia voidaan analysoida eri tasoilla, kuten koko organisaation, henkilöstöryhmien tai yksittäisten tiimien näkökulmasta. Näin saadaan tarkempaa ymmärrystä siitä, missä kehitystä tarvitaan ja mihin toimenpiteet kannattaa kohdistaa.
Seuraavassa muutamia vinkkejä, miten lähteä liikkeelle HR-mittaamisessa:
- Tavoitteiden määrittely: Mitä mittaamisella halutaan saavuttaa.
- Oikeiden mittareiden valinta: Valitaan mittarit, jotka tukevat asetettuja tavoitteita ja määritellään syklit, joilla mittaamista suoritetaan.
- Tiedon kerääminen: Kerätään tarvittava tieto valituista mittareista.
- Tiedon analysointi ja raportointi: Luodaan selkeitä raportteja, jotka auttavat ymmärtämään nykytilannetta, tunnistamaan vahvuuksia ja kehityskohteita.
- Toimenpiteiden suunnittelu: Käytetään analyysin tuloksia konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän työhön on hyvä osallistaa esihenkilöitä ja työntekijöitä.
- Seuranta ja arviointi: Seurataan säännöllisesti ja sovitun syklin mukaisesti mittareita. Arvioidaan miten hyvin tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet asioihin.
Mitkä ovat hyviä mittareita? Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä parhaat mittarit vaihtelevat organisaation tavoitteiden, toimialan ja tilanteen mukaan. Kuten aiemmin todettu, jokaisen organisaation on tärkeää valita juuri omaan toimintaansa sopivat mittarit. Yksi asia on kuitenkin yhteinen: tiedolla johtaminen edellyttää luotettavaa ja kattavaa dataa. On varmistettava, että tieto on ajantasaista, virheetöntä ja että siitä tehdyt tulkinnat ovat oikeita. Virheellinen tai puutteellinen data voi johtaa harhaan ja heikentää päätöksenteon laatua.
Lataa täältä hyödyllinen Opas HR-mittareiden valintaan
Mihin HR-mittareiden tuloksia tarvitaan?
HR-mittarit ovat keskeinen työkalu organisaation henkilöstöjohtamisen kehittämisessä. Ne auttavat seuraamaan ja parantamaan henkilöstön hyvinvointia, sitoutumista ja tuottavuutta. Tyypillisimpiä mittareita ovat esimerkiksi poissaolojen ja työtapaturmien määrä, henkilöstön vaihtuvuus, koulutuspäivien lukumäärä, ylityötunnit ja -kustannukset sekä henkilöstötyytyväisyys. Myös työn tuottavuutta ja tehokkuutta mittaavat tunnusluvut ovat yleisesti käytössä. Näiden mittareiden avulla saadaan jo varsin kattava kuva organisaation tilasta. Niitä voidaan täydentää muilla HR-tunnusluvuilla, kuten palkkatiedoilla, henkilöstömäärällä eri ryhmissä (esim. sukupuoli, ikä, kustannuspaikka, työsuhteen tyyppi), henkilöstön keski-iällä, työsuhteiden kestolla, päättymisen syillä sekä FTE-luvulla (Full-Time Equivalent). Mikäli organisaatiota koskee ESG-raportointi, HR:n näkökulmasta keskeisin osa-alue on sosiaalinen vastuullisuus. Tällöin on tärkeää pohtia, mitkä mittarit tukevat parhaiten organisaation kehittymistä tällä osa-alueella – ja miten niiden seuranta ja raportointi voidaan toteuttaa mahdollisimman vaikuttavasti.
Henkilöstöjohtamisessa mittareiden ja mittaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ne tarjoavat arvokasta tietoa kehityksen ja muutosten seuraamiseen, mikä auttaa arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kun henkilöstön hyvinvointia mitataan ja kehitetään systemaattisesti, voidaan samalla edistää myös asiakastyytyväisyyttä. Tutkimukset osoittavat, että tyytyväinen henkilöstö heijastuu usein parempaan asiakaskokemukseen – hyvinvoiva työyhteisö palvelee asiakkaita paremmin.
Hallitse yrityksesi laskutusta, kassanhallintaa ja veroja helppokäyttöisellä digitaalisella työkalulla.
Ohjelmisto-, pankki- ja tilitoimistopalvelut pienelle yritykselle.
Kattava ratkaisu korkealaatuisia talous- ja konsultointipalveluita.
