Vuosiloman kertyminen työsuhteessa

Lisääntyvä auringonpaiste muistuttaa meitä lähestyvästä kesästä. Nyt onkin loistava aika tarkastella vuosilomiin liittyviä säännöksiä ja vuosiloman kertymistä.

Miten vuosilomat kertyvät?

Vuosiloman kertyminen määräytyy vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Luethan siis aina tarkasti oman työehtosopimuksesi tarkennukset vuosilomiin liittyvistä asioista. Loman kertyminen lasketaan lomanmääräytymisvuodelta ajalta 1.4.–31.3. Seuraavan kesän lomat kertyvät siis ajalta 1.4.2022-31.3.2023. Vuosilomapäiviä kertyy vuosilomalain mukaan seuraavasti:

• Lomaa kertyy 2 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden.
• Lomaa kertyy 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään vuoden maaliskuun loppuun mennessä eli lomanmääräytymisvuoden lopussa.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa, että työntekijä on työskennellyt kyseisenä kuukautena vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia. Tähän lasketaan myös työssäolon veroiset päivät. Pääsääntöisesti loman kertymisessä sovelletaan 14 päivän sääntöä, mutta jos työsopimuksen mukaan työntekijä työskentelee jatkuvasti alle 14 päivää kuukaudessa, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Jos työntekijä työskentelee sopimuksen mukaan jokaisena kuukautena alle 35 tuntia eikä lomaa kerry, on hänellä kuitenkin oikeus vapaaseen. Perhevapaauudistuksen myötä on myös hyvä muistuttaa mieleen, miten loman kertyminen tapahtuu perhevapaiden osalta. Perhevapaiden ajalta vuosilomaa kertyy 160 arkipäivän ajalta eli noin puolen vuoden ajalta. Poikkeuksena on hoitovapaa, jonka ajalta lomaa ei kerry yhtään.

Vuosilomien pitäminen

Miten kertyneet lomat tulisi sitten sijoittaa? Lomakausi alkaa 2.5. ja loppuu 30.9. Kesälomapäiviksi lasketaan 24 päivää kertyneistä lomista ja nämä lomat tulisi sijoittaa lomakaudelle. Loput lomista, eli talvilomien osuus, tulee pitää seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työnantajan on annettava työntekijälle mahdollisuus esittää toiveet loman ajankohdasta, mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ne ja huolehtia siitä, että lomien sijoittamisessa noudatetaan tasapuolisuutta.

Sekä kesäloma että talviloma tulisi antaa yhdenjaksoisena. Jos kuitenkin töiden käynnissä pitämiseksi on tarpeellista pilkkoa loma pienempiin osiin, voidaan 12 lomapäivältä ylittävä osa pitää pienemmissä osissa. Huomiothan kuitenkin, että 12 lomapäivää tulee tässäkin tapauksessa pitää yhdenjaksoisesti.

Loman lopullinen ajankohta tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman aikaisin, viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos ei ole mahdollista ilmoittaa lomaa kuukautta ennen loman alkamista, ehdoton takaraja on ilmoittaa lomasta kaksi viikkoa ennen lomaa. Loman ajankohdan päättäminen hyvissä ajoin edesauttaa kesän suunnittelua sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta.

Muistathan, että lauantait lasketaan myös lomapäiviksi, ellei työehtosopimus toisin sano. Työehtosopimuksessa voi olla poikkeavia malleja, joten käy työehtosopimus huolellisesti läpi. Työehtosopimukset voivat muun muassa ottaa kantaa lomien kulumiseen, lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen määrään, vuosiloman sekä mahdollisten lisälomapäivien kertymiseen.

Mitä muuta tulisi huomioida lomien pitämisen osalta?

Hyvä suunnittelu lomien tuurauksiin edesauttaa onnistunutta kesää. On hyvä selvittää hyvissä ajoin, kuinka monta kesälomatuuraajaa mahdollisesti tarvitaan ja mitä velvollisuuksia työnantajan tulee huolehtia kesälomatuuraajia palkatessa. Lisätietoa kesälomatuuraajien palkkaamiseen löydät blogistamme: https://talenom.com/fi-fi/blog/henkilosto/kesa-tulee-olethan-valmis/

Heräsikö sinulla kysymyksiä lomien kertymiseen tai tarvitsetko apua palkkahallintoon?

Huolehdimme palkkahallinnossa, että vuosilomat kertyvät oikein ja että työntekijät saavat lomapalkkansa oikein ja sovitun aikataulun mukaan. Tutustu Talenom Pro palveluun täältä.

Aurinkoista lomaa kaikille!