Koulutussuunnitelma – miksi henkilöstön kouluttamisesta puhutaan paljon?

Viimeisen vuoden aikana niin elämä kuin työelämäkin on kokenut suuria muutoksia. Monella alalla henkilöstö on siirtynyt lähes täysin etätyöskentelyyn ja ajatusten vaihto sekä hiljaisen tiedon siirtyminen ovat jääneet vähemmälle. Koronan lisäksi työelämässä vallitsee monia muitakin seikkoja, jotka vaikuttavat henkilöstön osaamistarpeeseen ja kouluttamiseen. Työelämän isoja trendejä ovat teknologinen kehitys, itsensä johtaminen, nopeasti muuttuva maailma sekä toimialakohtaiset sääntelyt. Nämä kaikki haastavat myös yrityksiä kehittämään henkilöstönsä koulutusten toteutustapoja sekä sisältöä.

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara

Monesti henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Oikein valitut koulutukset ja osaamisen kasvattaminen voivat tarjota yritykselle parhaimmillaan jopa kilpailuetua. Asiakkaan ostopäätökset ja valinnat kulminoituvat monesti henkilöstön ammattitaitoon ja palveluhalukkuuteen. Toisilla toimialoilla jo pelkästään alan vaatimukset edellyttävät jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa. Tästä hyvänä esimerkkinä voimme nostaa oman osaamisen ylläpidon taloushallintoalalla.

Alallamme KLT-tutkinnon suorittaminen itsessään on jo jonkinmoinen ponnistus. Tutkinnon suorittamisen jälkeen henkilön pitää kouluttautua vuosittain tietty määrä, jotta KLT-kirjaimet säilyvät. Me Talenomilla järjestämme paljon sisäisiä koulutuksia ja meillä on erilaisia opintopolkuja eri vaiheessa oleville asiantuntijoille. Koulutuksemme alkavat Trainee-ohjelmalla, jatkuvat KLT-tentin valmennuksilla sekä vastaavat jatkuvaan osaamisen kasvattamiseen. Muutos on haastanut myös meitä, jotta pysymme työelämän murroksessa ajanhermolla.

Työnantajan on hyvä suunnitella henkilöstön koulutustarpeita vuosittain. Koulutussuunnitelman avulla kouluttamisesta tulee johdonmukaista, yritys pystyy seuraamaan koulutusmenoja sekä työntekijöiden osaamisen kehittymistä. Koulutussuunnitelman tekeminen kannattaa myös rahallisesti. Yrityksen on mahdollista hakea verotuksessaan erillistä koulutusvähennystä, joka on harvoja yrityksen saamia verotuksen lisävähennyksiä. Vähennyksen edellytyksenä on, että koulutussuunnitelman laadinnan lisäksi yrityksen tulee seurata työntekijöiden koulutusten toteutumista vuoden aikana. Koulutussuunnitelman laadinta kannattaa ajoittaa alkuvuoteen, näin saadaan suunnitelman hyödyt käyttöön koko vuodeksi. Suunnitelman laadinta on melko helppoa, sillä siinä suunnitellaan koulutustarpeet henkilöstöryhmittäin. Etukäteen ei tarvitse olla listattuna yksittäisiä koulutuksia.

Millä ehdoilla koulutukset hyväksytään verovähennyksen alaisuuteen?

Työnantajan tulee maksaa palkkaa koulutuspäivien ajalta ja koulutuspäivien tulee olla työntekijän työaikaa. Koulutusvähennystä voidaan saada vain työsuhteessa olevien henkilöiden osalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuokratun työntekijän koulutusmenoja ei hyväksytä vähennykseen. Myöskään toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa yritykseen, joten hänen koulutuksiaan ei voida huomioida. Koulutusten tulee olla ”oikeita” koulutuksia eli yrityksen sisäisiä perehdytyksiä tai työhön ohjaamisia ei voida lukea koulutusvähennyksen alaisuuteen.

Koulutukset voivat olla osaamista ylläpitäviä tai kehittäviä. Työntekijöiden itseopiskelua ei hyväksytä, sillä vähennyksen saadakseen koulutusten täytyy olla ohjattuja tai valvottuja. Yritys voi järjestää koulutuksia omalla henkilöstöllään tai ostaa koulutukset ulkopuolelta. Koulutusten järjestämistapaa ei ole rajattu, vaan ne voivat olla sekä lähi- että verkkokoulutuksia. Nykypäivänä henkilöstölle halutaan tarjota myös hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä koulutuksia. Koulutusvähennystä voi saada näistäkin, kunhan ne on huomioitu koulutussuunnitelmassa.

Paljonko koulutusvähennystä voi saada?

Koulutusvähennyksen määrä on puolet koulutuspäivien palkkamenoista. Yhtä työntekijää kohden voidaan hyväksyä kolme koulutuspäivää vuodessa. Yhden koulutuspäivän laskennallinen pituus on kuusi tuntia. Yritys voi siis saada vähennystä puolet kolmen päivän palkkakuluista per työntekijä. Lasketaan tästä esimerkki. Yrityksellä on 20 työntekijää, joiden keskimääräinen palkka päivässä on 150 euroa. Jokaiselle työntekijälle kertyy vuoden aikana kolme kuuden tunnin koulutuspäivää. Yritys voi hakea koulutusvähennystä, jonka määrä on 150 x 3 x 20 / 2 = 4 500 euroa. Laskelma osoittaa, että yrityksen kannattaa laatia koulutussuunnitelma ja muistaa vielä hakea vähennystä verotuksessa.

Työntekijöiden kouluttamista kannattaa suunnitella etukäteen. Yritys hyötyy siitä osaamisen kasvuna, tyytyväisempinä asiakkaina ja mahdollisesti kilpailuetuna. Koulutusvähennys on yksi harvoja lisävähennyksiä ja se on hieman alihyödynnetty. Suosittelemme kaikille yrityksille, joilla on työntekijöitä, koulutussuunnitelman laatimista ja verovähennyksen hyödyntämistä.

Belinda Gerdtin ja Kari Korkiakosken sanoin: ”Tilinpäätös kertoo eilisen, asiakkaat nykytilanteen ja henkilöstö näyttää huomisen.”