Edunvalvontavaltuutus

EDUNVALVONTAVALTUUTUS – Mahdollisuus itse päättää siitä, ketkä hoitavat asioitasi, jos tulet toimintakyvyttömäksi sairauden, terveydentilan heikentymisen tai muun syyn takia

Kuka tai ketkä hoitavat asioitasi, jos tulet toimintakyvyttömäksi?

Edunvalvontavaltuutuksella saat itse päättää, kuka tai ketkä hoitavat omaisuuttasi, taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitasi, jos tulet tilapäisesti tai pysyvästi toimintakyvyttömäksi. Toimintakyvyttömyys voi aiheutua esimerkiksi vakavasta sairastumisesta tai onnettomuudessa loukkaantumisesta, jolloin henkilö menettää kyvyn ymmärtää asioita. Jos toimintakyvyttömäksi tullut henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ennen toimintakyvyttömyyden aiheutumista, joudutaan hänelle hakemaan edunvalvojan määräämistä Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden kautta. Tällöin viranomainen päättää, kuka määrätään hänen edunvalvojakseen. Kyseeseen voi tulla yleinen edunvalvoja tai muu henkilö, jolla on taito, kyky ja kokemus hoitaa tehtävää. Toimintakyvyttömäksi tulleella henkilöllä ei ole mahdollisuutta itse päättää edunvalvojastaan, toisin kuin silloin, jos hän olisi hyvissä ajoin tehnyt edunvalvontavaltuutuksen kuntoon.

Yrittäjälle edunvalvontavaltuutus on ehdottoman tärkeä. Yrittäjä voi edunvalvontavaltuutuksella turvata yritystoiminnan jatkumisen. Edunvalvontavaltuutuksella yrittäjä saa itse päättää, kuka hoitaa yrityksen asioita yrittäjän toimintakyvyttömyystilanteessa. Osakeyhtiössä osakas oikeuttaa edunvalvontavaltuutuksella valtuutetun edustamaan itseään yhtiökokouksessa ja antaa oikeuden käyttää hänelle kuuluvaa äänivaltaa. Elinkeinonharjoittaja oikeuttaa edunvalvontavaltuutuksella valtuutetun edustamaan itseään elinkeinovarallisuuteen liittyvissä asioissa. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä edunvalvontavaltuutettuna toimiminen yhtiömiehen puolesta edellyttää edunvalvontavaltuutuksen tekemistä ja lisäksi määräystä yhtiösopimuksessa, eli että yhtiömiehet ovat sopineet asiasta yhtiösopimuksessa.

Muutamana esimerkkinä voidaan mainita seuraavat tilanteet, joissa asioiden hoitoa olisi voitu ajoissa tehdyllä edunvalvontavaltuutuksella huomattavasti nopeuttaa:

• Jos osakeyhtiössä enemmistöosakas (esim. osakkeet 51/49 % tai 80/20 %) tulee toimintakyvyttömäksi, ei mikään päätöksenteko yhtiökokouksessa ole mahdollinen ennen kuin osakkaalle on viranomaisen toimesta määrätty edunvalvoja.

• Jos elinkeinonharjoittaja tulee toimintakyvyttömäksi, ei mikään elinkeinovarallisuutta koskevan asian hoitaminen ei ole mahdollista ennen kuin elinkeinonharjoittajalle on viranomaisen toimesta määrätty edunvalvoja.

• Kommandiittiyhtiössä tilanne on sama kuin edellä elinkeinonharjoittajalla, sillä äänettömällä yhtiömiehellä ei ilman eri valtuutusta ole oikeutta edustaa yhtiötä. Tämä pätee silloin, kun yhtiössä on yksi vastuunalainen yhtiömies.

Miten käy yritystoiminnan, jos yrittäjä tulee toimintakyvyttömäksi?

Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehtynä, edunvalvojan määräämistä koskevan asian käsittely Digi- ja väestötietovirastossa kestää arviolta kuusi kuukautta. Jos taas asia joudutaan käsittelemään käräjäoikeudessa, on käsittelyaika vielä pidempi. Jos yrittäjä on tehnyt ajoissa edunvalvontavaltuutuksen, edunvalvontavaltuutus voidaan vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa ja tämän jälkeen valtuutettu saa oikeuden edustaa yrittäjää. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen käsittely kestää kahdesta kolmeen kuukautta ja mahdollisesti valtuutus voidaan saada voimaan nopeamminkin.

Edunvalvontavaltuutuksen hyödyt

Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen turvaat sen, ettei henkilökohtaiset ja yritystäsi koskevat asiat jää hoitamatta, mikäli tulet toimintakyvyttömäksi. Edunvalvontavaltuutus on tärkeä myös kaikille muille henkilöille, vaikka ei olisikaan yrittäjä. Usein juuri esimerkiksi työikäisillä on paljon hoidettavia asioita, kuten asuntolainan lyhennyksiä, laskuja ja niin edelleen. Nämä asiat tulee siitä huolimatta hoitaa, vaikka henkilö olisi tullut toimintakyvyttömäksi.

Edunvalvontavaltuutuksen hyötyinä mainittakoon myös se, että siinä ei ole vuositilitekovelvollisuutta Digi- ja väestötietovirastolle, ellei valtuuttaja halua tätä määrätä valtuutetulle. Jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja henkilölle määrätään edunvalvoja holhoustoimilain mukaan, on edunvalvojan toimitettava vuosittain vuositilitys Digi- ja väestötietovirastolle. Toiseksi valtuuttaja voi edunvalvontavaltuutuksella säilyttää omaisuutensa lahjoitusmahdollisuuden esimerkiksi syntymäpäivälahjat, joululahjat ja verovapaat lahjat läheisille. Jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja henkilölle määrätään edunvalvoja holhoustoimilain mukaan, mitään lahjoja ei voida antaa edunvalvonnanalaisen henkilön omaisuudesta kenellekään. Kolmantena hyötynä mainittakoon, että edunvalvontavaltuutuksella voit estää yleisen edunvalvojan määräämisen hoitamaan puolestasi henkilökohtaisia asioitasi ja yrityksesi asioita.

Pätevä edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksen on täytettävä laissa määrätyt muotovaatimukset, jotta se on pätevä. Muutoin sitä ei voida vahvistaa voimaan ja koko edunvalvontavaltuutus menettää merkityksensä. Siksi on tärkeää, että edunvalvontavaltuutus on tehty huolella kaikki pätevyysvaatimukset täyttäen.