Konkurssi: merkit, vastuut ja prosessin kulku

Konkurssi on yrityksen pysyvään maksukyvyttömyyteen perustuva oikeudellinen menettely, jonka tarkoituksena on turvata velkojien asema ja varmistaa yrityksen varojen hallittu realisointi. Konkurssimenettelyssä käytetään velallisen koko omaisuus velkojen maksuun, suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.

Konkurssimenettely herättää usein huolta ja kysymyksiä. Konkurssi ei kuitenkaan ole pelkkä loppupiste, vaan osa yritystoiminnan riskienhallintaa ja toisinaan myös uuden alun mahdollistaja. Jos velkaantuminen alkaa kasvaa ilman näkymää tilanteen muuttumisesta, konkurssi voi olla keino selvittää tilanne hallitusti.

Ajantasainen kirjanpito ja selkeä dokumentaatio nopeuttavat konkurssiprosessia ja vähentävät kustannuksia. Puutteellinen kirjanpito ja aineiston epäselvyydet voivat konkurssitilanteessa johtaa lisäselvityksiin ja jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Siksi onkin tärkeää, että yrityksen taloushallinto hoidetaan asianmukaisesti luotettavan kumppanin kanssa.

Maksukyvyttömyyden merkit

Maksukyvyttömyys on tärkeää tunnistaa varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan tehdä toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi tai ajaa toiminta alas hallitusti. Maksukyvyttömyyden riskien tunnistamiseksi kassavirtaennusteiden ja maksuvalmiuden seuranta on ensiarvoisen tärkeää.

Tyypillisiä merkkejä maksukyvyttömyydestä ovat:

• kassavirran heikkeneminen ilman näkymää tilanteen korjaantumisesta
• toistuvat maksuviiveet ja perintätoimet
• verovelkojen kasautuminen ja maksujärjestelyjen raukeaminen
• epäselvyydet tai viivästyneet talousraportit, kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti

Kun maksukyvyttömyyden merkkejä alkaa ilmaantua, eikä tilannetta pystytä korjaamaan esimerkiksi yrityssaneerauksen tai liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn avulla, voidaan todeta, että maksukyvyttömyys on pysyvää tai pitkäaikaista. Yritys voidaan asettaa konkurssiin, kun se on pysyvästi maksukyvytön, eli ei pysty enää suoriutumaan veloistaan.

Konkurssiprosessin kulku

Konkurssiin asettamista voi hakea joko yritys itse tai velkoja. Oma-aloitteinen hakemus, eli vapaaehtoinen konkurssihakemus, on usein hallitumpi vaihtoehto, sillä se mahdollistaa dokumenttien valmistelun ja riskien ennakoinnin.

Jos konkurssihakemuksen tekee velkoja, tuomioistuin antaa hakemuksen yritykselle tiedoksi ja antaa tälle mahdollisuuden antaa asiasta kirjallisen vastineen.

Konkurssiprosessi etenee seuraavasti:

• Konkurssia hakeva taho laatii hakemuksen sille käräjäoikeudelle, jonka alueella yritys on toiminut.
• Käräjäoikeus määrää konkurssin alkaessa pesänhoitajan, joka ottaa haltuunsa konkurssipesän omaisuuden ja laatii pesäluettelon sekä selvityksen velallisen toiminnasta ja konkurssin syistä. Pesäluettelo on luettelo velallisen varoista ja veloista.
• Velkojien on ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle määräpäivään mennessä (konkurssivalvonta), jotta he säilyttävät oikeutensa jako-osuuteen.
• Pesänhoitaja selvittää valvottujen saatavien epäselvyydet ja riitaisuudet, laatii jakoluettelon ja käräjäoikeus vahvistaa sen.
• Jos pesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kuluihin tai velkojien jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan.
• Konkurssi voidaan määrätä jatkumaan julkisselvityksenä, jos varoja on vähän tai on erityinen tarve jatkaa selvittelyä; tällöin selvitystä hoitaa julkisselvittäjä.
• Velallinen ei vapaudu veloistaan konkurssin jälkeen, mutta konkurssiin asetettu yritys lakkaa yleensä olemasta.

Konkurssipesien pesänhoitajien toimintaa valvoo konkurssiasiamies, jonka tehtävänä on varmistaa, että pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla.

Yrittäjän henkilökohtaiset vastuut konkurssissa

Yrittäjän vastuu konkurssissa määräytyy yritysmuodon mukaan.

Osakeyhtiö (Oy)

Osakeyhtiön osakkaan vastuu rajoittuu pääsääntöisesti sijoitettuun pääomaan. Henkilökohtainen vastuu voi kuitenkin syntyä esimerkiksi henkilökohtaisten takausten, vakuuksien tai verovastuiden kautta.

Henkilökohtainen vastuu voi tulla kyseeseen myös tilanteissa, joissa on toimittu huolimattomasti tai lainvastaisesti (esim. velkojia vahingoittava toiminta), tai mikäli hallitus laiminlyö tietyt velvollisuudet (esim. oman pääoman menetykseen liittyvät rekisteri- ja toimenpidevelvoitteet).

Henkilöyhtiöt (Ay ja Ky)

Avoimen yhtiön yhtiömiehet vastaavat veloista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan, kun taas äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomapanokseen, ellei hänellä ole muita henkilökohtaisia sitoumuksia tai takauksia.

Toiminimi (Tmi)

Toiminimiyrittäjä vastaa kaikista yrityksen veloista henkilökohtaisesti, sillä yrityksen ja yrittäjän varallisuutta ei erotella.

Takaisinsaanti konkurssissa

Takaisinsaanti konkurssissa tarkoittaa menettelyä, jossa konkurssipesä voi vaatia takaisin velallisen ennen konkurssia tekemiä oikeustoimia, jos ne ovat heikentäneet velkojien asemaa tai suosineet jotakuta velkojaa muiden kustannuksella. Kyse on velkojien tasapuolisen kohtelun turvaamisesta.

Takaisinsaantiperusteita voivat olla esimerkiksi:

• velkojen valikoiva maksaminen – jotakin velkojaa suositaan toisten velkojien kustannuksella
• omaisuuden poikkeuksellisen edullinen luovutus – omaisuutta on kenties siirretty pois velkojien ulottuvilta
• osakaslainojen takaisinmaksu lähellä konkurssia – erityisesti, jos takaisinmaksu on tehty tilanteessa, jossa yritys on jo ollut maksukyvytön
• varojen siirrot lähipiirille (esim. omistajille tai perheenjäsenille) ilman liiketaloudellista perustetta

Takaisinsaanti lisää konkurssipesän varoja ja parantaa velkojien jako-osuuksia. Pesänhoitaja arvioi takaisinsaantiperusteet ja voi tarvittaessa nostaa kanteen oikeustoimen palauttamiseksi konkurssipesälle.

Konkurssin jälkeen – mahdollisuus uuteen alkuun

Konkurssi ei lähtökohtaisesti estä uuden yrityksen perustamista tai yrittäjäksi ryhtymistä myöhemmin, kunhan konkurssiin menneen yrityksen lakisääteiset velvoitteet (mm. verojen maksaminen ja kirjanpidon asianmukainen järjestäminen) on hoidettu. Moni yrittäjä jatkaa toimintaansa uudessa muodossa, usein aiempaa harkitummin ja paremmalla talouden seurannalla.

Mikäli konkurssin yhteydessä määrätään liiketoimintakielto, uutta yritystä ei voi perustaa kiellon voimassaoloaikana. Liiketoimintakielto voidaan määrätä, jos yrittäjä on olennaisesti laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, kuten velallisen epärehellisyyteen. Liiketoimintakiellon pituus on yleensä 2–5 vuotta.

Uuden yrityksen perustamisessa on hyvä huomioida, että esimerkiksi rahoittajat voivat konkurssin jälkeen vaatia tarkempaa selvitystä yrityksen kannattavuudesta ja vakuuksista. Selkeällä ja hyvin laaditulla liiketoimintasuunnitelmalla voidaan osoittaa rahoittajille ja mahdollisille kumppaneille, että uuden yrityksen toiminta on harkittua ja taloudellisesti kestävää. Liiketoimintasuunnitelma toimii myös tärkeänä työkaluna yrityksen toiminnan ohjaamisessa.

Uutta yritystä perustettaessa on hyödyllistä tarkastella, mitkä syyt johtivat aiemman yrityksen konkurssiin ja toteuttaa opitun tiedon pohjalta muutokset talouden seurantaan, kustannusten hallintaan ja raportointiin. Hyvä taloushallinto vähentää riskejä ja parantaa ennakoitavuutta.