Verosuunnittelua vuoden puolessa välissä – tärkeät tarkistuspisteet

Vuoden puoliväli on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan verotilannetta – niin yrityksen kuin yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Verovuoden keskellä verotukseen voidaan vielä vaikuttaa. Ennakoiva, lain sallima verosuunnittelu ei ole pelkkää optimointia, vaan keskeinen osa kassanhallintaa, riskienhallintaa ja liiketoiminnan strategista johtamista. Oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan välttää jäännösverot, minimoida viivästysseuraamukset ja vapauttaa varoja tuottavampaan käyttöön.

Yrityksen verosuunnittelu – ohjaa tulosta ja kassavirtaa

Ajantasainen ennuste tilikauden tuloksesta antaa perustan verotuksen suunnittelulle. Sen avulla voidaan

• arvioida verotettava tulo,
• tarkistaa ennakkoverojen oikeellisuus ja
• suunnitella investointeja ja muita merkittäviä menoja.

Jos ennakkovero on alimitoitettu, seurauksena on jäännösveroja ja korkoja. Ylimitoitettu ennakkovero puolestaan heikentää kassaa turhaan.

Tuloksen hallintaa voidaan tehdä ajallisella kohdistamisella. Mahdollisuuksien rajoissa voidaan myyntejä ja menoja joko aikaistaa tai siirtää seuraavalle verovuodelle. Ratkaisut tulee kuitenkin aina tehdä liiketoiminnan realiteetit edellä – verotus tukee, ei ohjaa toimintaa yksin.

Poistot ja tappiot ovat keskeinen optimointipari. Poistot ovat monelle yritykselle tärkein ja ehkä ainoa verosuunnittelun väline. Poistokelpoiset investoinnit pienentävät verotettavaa tuloa jo sen vuoden verotuksessa, jolloin hankittu omaisuus on otettu liiketoiminnan käyttöön. Verosuunnittelun näkökulmasta verotuspoistot voidaan jättää vähentämättä joko kokonaan tai osittain, jos yrityksellä uhkaa jäädä vanhoja tappioita käyttämättä. Kirjanpidossa vähennetyt, mutta verotuksessa vähentämättä jätetyt poistot jäävät verotuksen hyllylle käytettäviksi tulevina vuosina. Vahvistetut tappiot vähennetään verovuoden verotettavasta tulosta, jolloin ne vaikuttavat suoraan maksettavan veron määrään. Tappiot ovat siis selvää rahaa, jota ei kannata jättää käyttämättä.

Puolivuotiskatsaus on hyvä tehdä myös henkilöstön palkitsemiseen liittyvistä menoista, kuten bonuksista, luontoiseduista ja myös muista henkilöstöeduista. Näihin liittyy juuri nyt ajankohtaista seurattavaa, sillä seuraavia veromuutoksia on ehdotettu:

• Verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun yläraja nousisi 540 euroon/henkilö/vuosi (jo vuonna 2026).
• Työsuhdeoptioiden verotusta uudistettaisiin siten, että verotusta voisi siirtää osakkeiden luovutushetkeen ilman korkoseuraamuksia (voimaan 2027).
• Henkilöstöanti laajenisi koskemaan myös tytäryhtiöiden työntekijöitä (voimaan 2027).

Toimintavaraus antaa joustoa toiminimiyrityksille ja henkilöomisteisille henkilöyhtiöille. Tehty toimintavaraus pienentää verotettavaa tuloa. Varaus on vapaaehtoinen sekä tehdä (pienentää tuloa) että purkaa (lisää tuloa). Varauksen enimmäismäärä on 30 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista, jotka on maksettu 12 kuukauden aikana ennen tilikauden päättymistä.

Toimintavarausta on pakko tulouttaa vähintään verovuoden enimmäismäärään saakka, jos aikaisempina vuosina tehdyt toimintavaraukset taseessa ovat yhteensä enemmän kuin edellä mainittu varauksen enimmäismäärä.

Arvonlisävero vaikuttaa suoraan kassavirtaan, joten sen oikea käsittely on keskeistä. Viivästymiset ja virheet johtavat veronkorotuksiin ja viivästysmaksuihin. Siksi oikeaan aikaan kirjanpitoon toimitetut tositteet ja dokumentit vähentävät veroriskejä ja vaikuttavat suoraan kassan hallintaan.

Yritysjärjestelyt vaativat jo laajempaa suunnittelua ennakointia. Yritysjärjestelyissä verovaikutukset kannattaa selvittää ja arvioida huolellisesti etukäteen. Ajallisesti on huomioitava, että mahdollisen ennakkoratkaisuhakemuksen käsittely Verohallinnossa kestää tyypillisesti 2–3 kuukautta. Jos Verohallinto tarvitsee hakemukseen lisäselvityksiä, käsittely kestää pitempään. Myös juridiset prosessit kestävät oman aikansa. Esimerkiksi sulautumisessa ja jakautumisessa prosessiin on varattava vähintään 4 kuukautta.

Yrittäjän verosuunnittelu

Yrittäjän on tärkeää ennakoida myös omat verovuoden tulot ja loppuvuoden rahantarpeet. Osakeyhtiön osakkaalla voi olla liikkumavaraa palkan ja osingon suhteessa. Puolessa välissä vuotta on hyvä tarkistaa, miltä näyttää yhtiön osingonjakomahdollisuudet ja miten voidaan optimoida osakkaan ansio- ja pääomatuloverotusta. Optimointiin vaikuttavat jo verovuoden aikana nostetut palkat ja osingot, yhtiön maksukyky ja nettovarallisuus sekä yrittäjän henkilökohtainen kokonaisverotus koko verovuodelta.

Omaa verotusta varten kannattaa ottaa verovähennysmahdollisuudet haltuun. Työhuoneen kulujen osalta on nyt huomioitavaa:

• työhuonevähennystä ei enää saa kotona tehtävää palkkatyötä varten,
• erilliset työtilakustannukset voi vähentää todellisten kulujen mukaan,
• osakeyhtiö voi vuokrata työtilan osakkaalta käypään hintaan (huomioitava peiteltyä osinkoa koskevat säännökset),
• toiminimiyrittäjä ja henkilöyhtiön yhtiömies voi edelleen vähentää elinkeinotoiminnan menoina työhuonevähennyksen joko kaavamaisena tai todellisiin kuluihin perustuen.

Osakeyhtiön ja osakkaan välisissä liiketoimissa on muutoinkin aina muistettava kiinnittää erityistä huomiota peitellyn osingon verotukseen. Kyseessä on kaksi eri verovelvollista, joiden on toimittava kuten toimisi ulkopuolistenkin tahojen kanssa niin hinnoittelun kuin sopimusehtojenkin osalta.

Kotitalousvähennystä ollaan korottamassa vuosille 2026 ja 2027. Lakiehdotus vuosille 2026 – 2027 pitää sisällään seuraavaa:

• enimmäismäärä 2 100 euroa/henkilö,
• vähennys yritykseltä ostetusta työstä 40 prosenttia,
• vähennys maksetusta palkasta 15 prosenttia ja palkan sivukulut.

YEL-vakuutusmaksut voidaan vähentää joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa. Toiminimiyrittäjä voi valita, kumman verotuksessa vähennys huomioidaan. Osakeyhtiön osakas voi itse vähentää maksut, jos hän on ne itse myös maksanut. Osakeyhtiön verotuksessa voi vähentää osakeyhtiön maksamat YEL-maksut, jos osakas työskentelee yhtiössä. Kannattaa optimoida, kenen verotukseen vähennyksellä on eniten vaikutusta ja valita maksaja sen mukaisesti.

Toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön henkilöomistajan verotukseen vaikuttavaa yrittäjävähennystä suunnitellaan korotettavan 5,5 prosenttiin. Ehdotus on lausunnolla 12.8.2026 saakka ja uusi prosentti tulisi voimaan 1.1.2027.

Veroprosentti on tässä vaiheessa vuotta myös syytä tarkistaa ja tilata tarvittaessa uusi verokortti. Palkan veroprosenttia voi itse nostaa ilmoittamalla uuden veroprosentin palkanlaskijalle, mutta pienempää veroprosenttia varten tarvitaan uusi verokortti.

Kirjanpitäjä – verosuunnittelun tärkein kumppani

Kirjanpitäjä on yrityksen ja yrittäjän talouden sparraaja ja verosuunnittelun asiantuntija. Hyvä kirjanpitäjä ei katso pelkästään mennyttä, vaan auttaa ennakoimaan. Siksi juuri vuoden puoliväli on erinomainen hetki käydä yhdessä läpi tilanne ja tehdä suunnitelma loppuvuodelle. Verosuunnittelulla yrittäjä pitää ohjat omissa käsissä, jolloin sekä oma että yrityksen talous on hallittua.