Käyttöomaisuusosake vai ei – tunnista ja vältä mahdolliset riskit

Yhteisön omistamien käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto on tietyin edellytyksin verovapaata tuloa ja luovutustappio vähennyskelvotonta menoa. Säännökset tulevat elinkeinotulon verottamisesta annetusta laista (EVL). Tämä voi herättää intressin tulkita oman osakeyhtiön luovutuksen veronalaisuutta tai verovapautta sen mukaan, mikä muodostaisi verotuksellisesti parhaan lopputuloksen. Arvailu ei kuitenkaan kannata, sillä väärintulkinta voi johtaa merkittävän suuruisiin veronkorotuksiin.  Omistetut osakkeet voivat kuulua useampaan eri omaisuuslajiin, mistä syystä jokaisen yhteisön tilanne vaatii aina tapauskohtaista tulkintaa ja harkintaa. Epäselvissä tilanteissa kannattaakin kysyä apua asiantuntijalta ja hakea ennakkoratkaisu Verohallinnolta.

Tässä artikkelissa käymme läpi käyttöomaisuusosakkeen ominaispiirteitä ja muita verovapaan luovutuksen edellytyksiä.

Käyttöomaisuusosakkeen ominaispiirteet

Käyttöomaisuusosakkeilla tarkoitetaan luovuttajayhtiön elinkeinotoiminnan mukaista käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuusosakkeet ovat pysyvään käyttöön tarkoitettuja hyödykkeitä, kuten esimerkiksi tytäryhtiöosakkeita, omistusyhteysyritysten osakkeita ja strategisia osakeomistuksia. Käyttöomaisuusosakkeet hankitaan pitkäaikaiseen omistukseen ja niiden omistamisella tavoitellaan ensisijaisesti muita hyötyjä kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja.

Käyttöomaisuusosakkeen tulee palvella myös verovelvollisen elinkeinotoimintaa. Arvopaperi kuuluu käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä tai tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi. Osakeyhtiö voi omistaa myös strategisia osakeomistuksia, jolloin yhtiö omistaa esimerkiksi samalla alalla tai lähialalla toimivan yhtiön osakkeita. Pelkkä elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden omistaminen ei kuitenkaan vielä riitä siihen, että osakkeet katsottaisiin omistajayhtiönsä käyttöomaisuuteen. 

Muita verovapaan luovutuksen edellytyksiä

Elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa on lueteltu muita verovapaan luovutuksen edellytyksiä:

1. Osakkeista omistetaan vähintään 10 % osuus luovutettavan yhtiön osakepääomasta.
2. Luovutettavat osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
3. Luovutuksen kohteena ei ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö tai osakeyhtiö, jonka toiminta on käytännössä kiinteistöjen omistamista tai hallintaa.
4. Luovutuksen kohteena oleva yhtiö on kotimainen tai EU-/ETA-/verosopimusvaltiossa oleva yhtiö.
5. Luovuttajayhtiö ei ole pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö.

Omistettujen osakkeiden tulee palvella omistajayhtiön omaa elinkeinotoimintaa

Suurin tulkintavaikeus muodostuu kuitenkin vaatimuksesta, että omistettujen osakkeiden tulee palvella omistajayhtiön omaa elinkeinotoimintaa. Oikeuskäytännön perusteella toiminnallinen yhteys on muodostunut usein merkittävästä yhtiöiden välisestä keskinäisestä toiminnasta. Yhtiöiden välisen liiketoiminnan pitää olla myös laajaa ja kestoltaan pitkäaikaista. Jotta osakkeet olisivat käyttöomaisuutta, toiminnallisen yhteyden tulee palvella omistajayhtiön omaa elinkeinotoimintaa joko suoraan tai välillisesti.

Hallinnollinen yhteys voi tukea tätä toiminnallista yhteyttä, eli esimerkiksi emoyhtiön edustaja on omistetun yhtiön hallituksen jäsen, mutta pelkkä hallinnollinen yhteys ei vielä kuitenkaan riitä. Myöskään pelkkien talous-, hallinto- ja erilaisten konsulttipalvelujen tuottaminen saman konsernin yrityksille ei muodosta vielä riittävää toiminnallista yhteyttä. Konserneissa toiminnallinen yhteys voi muodostua myös välillisesti tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta.

Miten yhtiön toiminnan muutokset vaikuttavat käyttöomaisuusosakkeisiin?

Yhtiöiden toiminta voi kuitenkin vuosien varrella myös muuttua. Jos omistetut osakkeet kuuluivat alun perin yhtiön käyttöomaisuuteen, mutta yhtiön toiminta ja omistettujen osakkeiden käyttötarkoitus on muuttunut, osakkeiden omaisuuslaji voi myös vaihtua. Yhtiöillä on voinut olla alun perin merkittävääkin keskinäistä toimintaa, mutta toiminta on voinut hiipua olemattomiin jo vuosia sitten. Lain tai korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella ei voida tulkita suoraan mitään tiettyä aikarajaa, minkä ajan osakkeet olisivat vielä käyttöomaisuutta toiminnallisen yhteyden päättymisen jälkeen. KHO:n ratkaisujen perusteella osakkeiden käyttöomaisuusluonne ei voi kuitenkaan säilyä viittä vuotta pidempään toiminnallisen yhteyden päättymisen jälkeen.

Ongelmia muodostuukin usein lainsäädännön ja ohjeistusten tulkinnasta, sillä yritysten tilanteet vaihtelevat. Tulkintaongelmia voi muodostua esimerkiksi siinä, voidaanko yhtiöiden välisen keskinäisen laskutuksen katsoa olevan tarpeeksi merkittävää ja pitkäaikaista, jotta omistetut osakkeet voitaisiin katsoa käyttöomaisuuteen. Strategisessa osakeomistuksessa voi olla puolestaan haastavaa todentaa osakeomistuksen tuoma hyöty ja yhtiöiden välinen keskinäinen yhteys. Myös välillinen toiminnallinen yhteys omistajayhtiön omaan elinkeinotoimintaan voi olla vaikeaa todentaa. Tulkintaongelmista johtuen kannattaa keskustella aiheesta asiantuntijan kanssa ja tarpeen mukaan varmistaa Verohallinnon kanta etukäteen ennakkoratkaisuhakemuksella.

Käyttöomaisuusosake pähkinänkuoressa

• Käyttöomaisuusosakkeilla tarkoitetaan luovuttajayhtiön elinkeinotoiminnan mukaista käyttöomaisuutta.
• Käyttöomaisuusosakkeen tulee palvella myös verovelvollisen elinkeinotoimintaa.
• Yhtiöiden välisen liiketoiminnan pitää olla myös laajaa ja kestoltaan pitkäaikaista. Jotta osakkeet olisivat käyttöomaisuutta, toiminnallisen yhteyden tulee palvella omistajayhtiön omaa elinkeinotoimintaa joko suoraan tai välillisesti.
• Osakkeiden omaisuuslaji voi vaihtua, kun yhtiössä tapahtuu muutoksia.
• Käyttöomaisuusosakkeen tulkinnassa muodostuu usein ongelmia, sillä yritysten tilanteet vaihtelevat. Tästä syystä on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntijaan, kun käyttöomaisuusosakkeet ovat ajankohtaisia.

Lähteet:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48258/yhteis%C3%B6n-k%C3%A4ytt%C3%B6omaisuusosakkeiden-luovutusten-verokohtelu2/