Yrittäjän vero- ja lakiuutiset tammikuu 2024

Työnantajan ottama sairaskuluvakuutus

Verohallinto on julkaissut 15.1.2024 päivätyn ohjeen Työnantajan ottaman sairauskuluvakuutuksen verotus.

Ohjeeseen on lisätty ohjeistusta muun muassa:

• Sairauskuluvakuutuksen verovapauden edellytysten kokonaisarvioinnista
  • Verovapaus edellyttää kollektiivisuutta, tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta. Näiden edellytysten täyttymistä arvioidaan kokonaisarviointina. Arviointi tehdään kalenterivuosittain.
• Työnantajan korvaamasta työntekijän omavastuuosuudesta
  • Jos työnantaja maksaa sairauskuluvakuutuksen omavastuuosuuden työntekijän puolesta, suoritus on elantomenojen korvauksena työntekijän veronalaista palkkatuloa. Työnantajan maksamasta omavastuuosuudesta ei muodostu veronalaista etua työntekijälle, jos työnantaja vakuutusehtojen mukaan on vastuussa omavastuuosuudesta.
• Erillisen hammasvakuutuksen verotuskäsittelystä
  • Työnantajan ottama erillinen hammasvakuutus voi olla verovapaa vastaavasti kuin sairauskuluvakuutus.
• Yrittäjää koskevan sairauskuluvakuutuksen verovapauden edellytyksistä
  • Osakkeenomistajalle tai osakkaalle otettu sairauskuluvakuutus voi olla saajalleen verovapaa etu vastaavin perustein kuin työntekijöille otettuna. Verovapaus edellyttää aina sitä, että vakuutettu osakkeenomistaja tai osakas tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä. Jos osakkeenomistaja ei kuulu pakollisen työterveyshuollon piiriin, sairauskuluvakuutus on hänelle veronalainen etu.
  • Liikkeen-, ammatin- tai maataloudenharjoittaja ei voi vähentää itselleen ottamansa sairauskuluvakuutuksen maksuja elinkeino- tai maataloustulostaan.

LUE LISÄÄ

Kevytyrittäjän verotus

Verohallinto on päivittänyt kevytyrittäjän verotusta koskevia ohjeita.

Kevytyrittäjänä pidetään henkilöä, joka työllistää itsensä ja toimii yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan yritystä. Monesti kevytyrittäjä laskuttaa asiakasta laskutuspalveluyrityksen kautta.

Laskutuspalvelua käyttävän kevytyrittäjän veronalaista palkkaa on työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Laskutuspalveluyrityksen on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos kevytyrittäjä on YEL-vakuuttamisvelvollinen. Laskutuspalveluyritys maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ennakonpidätyksen alaisten palkkojen perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksu lasketaan siitä palkan määrästä, josta on ensin vähennetty laskutuspalveluyrityksen palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu. Palkan määrään ei lasketa arvonlisäveroa.

LUE LISÄÄ

Arvonlisäveron vähennysoikeus kioskiliiketoiminnassa

Verohallinto on julkaissut 19.1.2024 ohjauksen arvonlisäveron vähennysoikeudesta kioskiliiketoimintaa harjoittaville. Oikeuskäytännön perusteella Verohallinto katsoo, että arvonlisäverollisen ja arvonlisäverottoman liikevaihdon suhdetta voidaan kioskiliiketoiminnassa pitää parhaimpana jakoperusteena, kun määritellään yleiskuluina pidettävien hankintojen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Yleiskulujen vähennyskelpoinen osuus lasketaan siten, että arvonlisäverollisena eränä käsitellään yhtiön arvonlisäverollinen tavara- ja palvelumyynti. Arvonlisäverottomana eränä käsitellään yhtiön arvonlisäveroton myynti, kuten veikkaustuotteiden, arpojen ja maksuvälineiden välittäminen.

Yhtiön on otettava ohjaus huomioon arvonlisäverotuksessaan tilikaudesta 2024 alkaen ja annettava tarvittaessa korvaavat arvonlisäveroilmoitukset.

LUE LISÄÄ

Sosiaalipalvelujen arvonlisäverotus

Verohallinto on julkaissut 2.1.2024 päivätyn ohjeen Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus. Ohjeessa on huomioitu vuoden 2024 alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta.

Julkisyhteisöjen eli valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien harjoittama sosiaalihuolto on arvonlisäverotonta. Arvonlisäverottomia ovat myös ne sosiaalihuoltopalvelut, jotka julkisyhteisö ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta, joka on merkittynä ja jonka palveluyksikkö on merkittynä Valviran ylläpitämään valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin (Soteri) ja jotka julkisyhteisö maksaa kokonaan tai osittain.

Jos yksityinen asiakas ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta määrällisesti enemmän tai muita hyödykkeitä kuin mitä julkisyhteisön maksusitoumus koskee, myydyt palvelut ovat arvonlisäverottomia, jos alla esitetyt edellytykset täyttyvät.

Yksityiset sosiaalihuoltopalvelut ovat arvonlisäverottomia seuraavilla edellytyksillä:

1.    Palveluntuottaja ja tämän palveluyksikkö on merkittynä palveluntuottajien rekisteriin

2.    Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.

3.    Palveluntuottajalla on asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma.

4.    Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, jonka toteutumista palveluntuottaja seuraa.

LUE LISÄÄ

Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntöä uudistetaan

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää hankkeen EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täytäntöön panemiseksi Suomessa. Samalla päivitetään kuluttajapalvelujen turvallisuutta koskevaa yleistä sääntelyä. EU:n yleinen tuoteturvallisuusasetus tuli voimaan 12.5.2023, ja sitä aletaan soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan 13.12.2024. Asetus korvaa yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin, johon kansallinen kuluttajaturvallisuuslaki perustuu.

Asetuksen tavoite on erityisesti varmistaa kuluttajien terveys ja turvallisuus sekä kuluttajatuotteiden sisämarkkinoiden toiminta. Yleisessä tuoteturvallisuusasetuksessa säädetään kuluttajatuotteiden yleisistä turvallisuusvaatimuksista, talouden toimijoiden ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien velvollisuuksista, kuluttajatuotteiden markkinavalvonnasta, viranomaisyhteistyöstä sekä tietyistä kuluttajan oikeuksista.

LUE LISÄÄ

Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kielto EU:n markkinoilla etenemässä

Asetusehdotus pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämiseksi EU:n markkinoilla on edennyt Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajien kolmikantaneuvotteluihin (trilogit). Asetus on osa vastuullista liiketoimintaa koskevaa lainsäädäntökokonaisuutta.

Asetuksen tavoite on estää EU:n markkinoille päätymästä tuotteita, jotka on teetetty pakkotyöllä. Kielto koskee myös vientiä EU:n markkinoilta. Asetusta sovellettaisiin kaikkiin yrityksiin niiden oikeudellisesta muodosta ja toiminnan laajuudesta riippumatta sekä kaikkiin EU:ssa valmistettuihin tuotteisiin ja tuontituotteisiin. Kielto ja vaatimus tuotteiden takaisinvedosta ei kuitenkaan ulottuisi tuotteisiin, jotka ovat saavuttaneet loppukäyttäjät.

LUE LISÄÄ