Hallitusohjelmassa on useita ty\u00f6suhteisiin vaikuttavia muutoksia tulossa vuoden 2025 aikana. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelemme lakimuutosta liittyen paikalliseen sopimiseen. Lue alta, mit\u00e4 muutos tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi k\u00e4sittelemme lyhyesti vireill\u00e4 olevia hallituksen suunnitelmia lakkauttaa leipomoty\u00f6laki ja muuttaa yhteistoimintalakia. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 aiheena Verohallinnon p\u00e4ivitetty ohjeistus henkil\u00f6kuntaetujen verotuksesta. <\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2023 hallitusohjelmassa yhten\u00e4 hallituksen tavoitteena oli paikallisen sopimisen lis\u00e4\u00e4minen. T\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sek\u00e4 yritysten saattamiseen yhdenvertaiseen asemaan paikallisessa sopimisessa. Paikallisen sopimisen k\u00e4sitett\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelty lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mutta yleisesti sill\u00e4 tarkoitetaan ty\u00f6paikkakohtaista sopimista jostakin ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4, kuten palkoista tai ty\u00f6ajoista. <\/p>\n\n\n\n
Paikallista sopimista koskeva lakimuutos on t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Alla mainitut muutokset astuvat voimaan 1.1.2025, mik\u00e4li eduskuntak\u00e4sittelyn aikana ei tapahtuisi yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 muutoksia. <\/p>\n\n\n\n
Paikallisen sopimisen mahdollisuutta laajennetaan ensinn\u00e4kin siten, ett\u00e4 yleissitovaa ty\u00f6ehtosopimusta noudattavalta j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6nantajalta poistetaan paikallisen sopimisen kiellot. T\u00e4h\u00e4n asti yritykset ovat olleet eri asemassa sopimismahdollisuuksien osalta riippuen siit\u00e4, kuuluvatko ne ty\u00f6nantajaliittoon vai eiv\u00e4t. J\u00e4rjest\u00e4ytyneell\u00e4 (liittoon kuuluvalla) ty\u00f6nantajalla on ollut laajempi mahdollisuus tehd\u00e4 paikallisia sopimuksia verrattuna j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n ty\u00f6nantajaan. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa on paljon j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ty\u00f6nantajia, joille paikallinen sopiminen on ollut t\u00e4h\u00e4n asti mahdollista vain rajoitetusti. Lakimuutoksella t\u00e4m\u00e4 erottelu poistuu. Samalla t\u00e4ss\u00e4 niin sanotussa yleissitovuuskent\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4vien paikallisten sopimusten valvontaa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. Paikallinen sopimus tulee toimittaa ty\u00f6suojeluviranomaiselle. Velvollisuuden laiminly\u00f6nnist\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 laiminly\u00f6ntimaksu. <\/p>\n\n\n\n
Lakimuutos mahdollistaa paikallisen sopimisen jatkossa my\u00f6s yrityksiss\u00e4, joissa luottamusmiest\u00e4 ei ole valittu. Erityisesti pienemmill\u00e4 ty\u00f6paikoilla \u201dluottamusmiehet\u00f6n\u201d tila on varsin tavanomaista. Paikallinen sopiminen ei ole ollut mahdollista, jos ty\u00f6ehtosopimus on sis\u00e4lt\u00e4nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen siit\u00e4, ett\u00e4 paikallisen sopimuksen voi tehd\u00e4 vain luottamusmies. Lakimuutoksen my\u00f6t\u00e4, jos luottamusmiest\u00e4 ei ole, eik\u00e4 ty\u00f6paikalla sovellettava ty\u00f6ehtosopimus m\u00e4\u00e4rittele vaihtoehtoista sopimismallia, paikallinen sopimus voidaan tehd\u00e4 luottamusvaltuutetun kanssa. Lakimuutos asettaa toisaalta ty\u00f6nantajalle velvollisuuden edist\u00e4\u00e4 paikallisia sopimuksia tekev\u00e4n luottamusvaltuutetun valmiuksia paikallisten sopimusten tekemiseen. Laki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s erilliset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset menettelytavoista, kun paikallinen sopimus tehd\u00e4\u00e4n luottamusvaltuutetun kanssa. <\/p>\n\n\n\n
Kolmas sopimismahdollisuuden laajennus koskee yrityskohtaisten ty\u00f6ehtosopimusten rinnastamista valtakunnallisiin ty\u00f6ehtosopimuksiin. T\u00e4h\u00e4n asti ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n useista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 on ollut mahdollista poiketa valtakunnallisten ty\u00f6nantaja- ja ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten v\u00e4lisell\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuksella. Lakimuutoksen my\u00f6t\u00e4 vastaava sopimismahdollisuus liittyisi my\u00f6s ty\u00f6nantajakohtaisiin ty\u00f6ehtosopimuksiin. Yrityskohtaisen ty\u00f6ehtosopimuksen sopijapuolina ovat yksitt\u00e4inen yritys ja valtakunnallinen ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistys tai t\u00e4m\u00e4n j\u00e4senyhdistys. <\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ehtosopimuslakiin otetaan samassa yhteydess\u00e4 t\u00e4smennys niin sanottujen keltaisten ty\u00f6ehtosopimusten est\u00e4misest\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen tulee olla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n ja toiminnaltaan aito ja todellinen. Ty\u00f6ehtosopimuksina pidet\u00e4\u00e4n vain sellaisia sopimuksia, joissa sopijapuolet edustavat aidosti ty\u00f6nantaja- ja ty\u00f6ntekij\u00e4puolta, eik\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistys edusta tosiasiallisesti ty\u00f6nantajan intressej\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2023 hallitusohjelmassa kirjattiin useita ty\u00f6llisyyden tukemiseen, talouskasvuun sek\u00e4 kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitykseen liittyvi\u00e4 tavoitteita. Olemme poimineet t\u00e4h\u00e4n ajankohtaista tietoa kahden jo melko pitk\u00e4lle edenneen uudistushankkeen tilanteesta. <\/p>\n\n\n\n
Hallitusohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kirjauksen tavoitteesta kumota leipomoty\u00f6laki. Leipomoala halutaan saattaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tasolla muita toimialoja vastaavaan asemaan. Nykyinen leipomoty\u00f6laki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 poikkeuksellisen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen kaikille leipomoty\u00f6ntekij\u00f6ille y\u00f6ty\u00f6tunneilta (kello 22-6) maksettavasta lakiperusteisesta sadan prosentin korvauksesta. Jatkossa t\u00e4m\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teinen korvaus poistettaisiin. Y\u00f6ty\u00f6korvauksista sovittaisiin ty\u00f6aikalain mukaisesti ty\u00f6ehtosopimuksilla ja\/tai ty\u00f6sopimuksilla, kuten muillakin aloilla. <\/p>\n\n\n\n
Leipomoty\u00f6nlain kumoamisen on arvioitu tarkoittavan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muutosta kaksi- ja kolmivuoroty\u00f6t\u00e4 tekevien leipomoty\u00f6ntekij\u00f6iden y\u00f6ty\u00f6lisiin. Leipomoalan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ehtosopimuksessa on sovittu 100 %:n y\u00f6ty\u00f6lis\u00e4st\u00e4 vain niille ty\u00f6ntekij\u00f6ille, jotka eiv\u00e4t tee vuoroty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Hallitus on antanut esityksen leipomoty\u00f6lain kumoamisesta syyskuussa 2024. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2025. Suomen Elintarvikety\u00f6laisten liitto SEL on vastustanut lakimuutosta joulukuun 2024 alussa tapahtuneessa asiantuntijakuulemisessa. <\/p>\n\n\n\n
Yhteistoimintalain muutoksella hallitus tavoittelee hallinnollisen taakan pienent\u00e4mist\u00e4 pieniss\u00e4 yrityksiss\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 yritykset voivat reagoida muutostilanteisiin nopeammin. <\/p>\n\n\n\n
Yhteistoimintalain yleist\u00e4 soveltamiskynnyst\u00e4 on tarkoitus nostaa 20 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vien yritysten sijasta 50 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4viin yrityksiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erityisesti muutosneuvotteluvelvoitteen kohdistumista aiempaan pienemp\u00e4\u00e4n ty\u00f6nantajajoukkoon. Mik\u00e4li ty\u00f6nantajalla on ty\u00f6suhteisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 20-49, ty\u00f6nantajan tulisi jatkossa k\u00e4yd\u00e4 muutosneuvottelut vain, jos ty\u00f6nantaja harkitsee 90 p\u00e4iv\u00e4n ajanjakson aikana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n kohdistuvia v\u00e4hent\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 (irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia). Muutosneuvotteluita ei tarvitsisi k\u00e4yd\u00e4 ty\u00f6nantajan harkitsemista enint\u00e4\u00e4n 90 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4vist\u00e4 lomautuksista, jotka perustuisivat ty\u00f6n tai ty\u00f6n tarjoamisen edellytysten tilap\u00e4iseen v\u00e4henemiseen. <\/p>\n\n\n\n
Yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluaikoja on tarkoitus lyhent\u00e4\u00e4 puolella. Muutosneuvotteluita tulee nykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuusi viikkoa tai 14 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 riippuen neuvotteluiden kohteesta. Jatkossa muutosneuvotteluiden v\u00e4himm\u00e4iskesto olisi kolme viikkoa tai seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja aika riippuisi neuvotteluissa k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioita ja yrityksen henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Hallitus on antanut esityksen yhteistoimintalakia koskevasta muutoksesta marraskuun 2024 lopussa. Tavoitteena on, ett\u00e4 lakimuutokset astuvat voimaan 1.7.2025. <\/p>\n\n\n\n
Verohallinto on julkaissut p\u00e4ivitetyn ohjeen Henkil\u00f6kuntaedut verotuksessa, joka astui voimaan 1.8.2024. Ohjeessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kuntaetuja yksityishenkil\u00f6n tuloverotuksessa ja ennakkoperinn\u00e4ss\u00e4.\u202f\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n
Keskeiset muutokset:\u202f <\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 muutokset vaikuttavat siihen, miten ty\u00f6nantajat voivat tarjota etuja ty\u00f6ntekij\u00f6illeen verovapaasti. Lue lis\u00e4\u00e4 Henkil\u00f6kuntaedut verotuksessa – vero.fi<\/a><\/strong>\u202f <\/p>\n\n\n\nOlemme tukenasi<\/h3>\n\n\n\n