Haastemies kävi kylässä, mitä ihmettä nyt teen?

Asiat eivät aina tunnu menevän kuten terve järki sanoo. Tavarantoimittaja toi tehtaalle koneen, joka osoittautui vialliseksi eikä yritys muutenkaan noudattanut tilauksen ehtoja. Matti reklamoi asiallisesti, mutta silti perintäkirjeitä tuli ja lopulta haastemies laittoi postia. Perimiskirjeet, asianajajan vaatimus ja haastemiehen posti olivat aiheettomia ja joutivat roskakoriin. Asia ei kuitenkaan sillä selvinnyt. Ystävällinen haastemies kävi oven takana ja löi käteen sellaiset rätingit, että nyt lähdetään oikeuteen.

Monelle suomalaiselle periaatekysymys

Edellä kuvattu elävän elämän esimerkki ei ole mitenkään epätavallinen. Kovassa kiireessä sattuu ja tapahtuu ja välillä osapuolten suhteet karahtavat kiville. Härkäpäisiä suomalaisia kun ollaan, joskus periaate voi tulla kalliimmaksi kuin itse riita.

Esimerkkitapauksessa Matin Yritys Oy oli tilannut puualan yritykseensä uudenlaisen sorvin huonekalujen valmistusta varten. Matti oli tilannut sorvin vanhalta tutulta toimittajaltaan. Hän sanoi tilausta tehdessään, että vain Mirkka voi ottaa koneen vastaan, koska hänellä on riittävä asiantuntemus sorvin tarkastamiseen.  Ehto kirjattiin tilausvahvistukseen käsin ja saipa Matti faksilla tilaukseen vahvistuksenkin.

Parin viikon kuluttua Mirkka tuli tuohtuneena Matin juttusille. Varastossa seisoi kuljetuksessa vahingoittunut kone, eikä ollut selvää, miten se sinne oli joutunut. Asiaa alettiin selvitellä vimmatusti. Kävi ilmi, että rahtari oli tuonut koneen ja laskenut sen varaston lattialle. Tuolloin oli kuulunut jonkinlainen rasahdus. Paikalla ollut Pekka oli kuitenkin katsellut koneen päällisin puolin ja olettanut kaiken olevan kunnossa. Pekka tavoitteli Mirkkaakin, mutta tämä ei vastannut puheluun. Pekka kuittasi lähetyksen vastaanotetuksi.

Riitatilanne

Matti ilmoitti toimittajalleen, että he voivat noutaa viallisen koneensa pois. Vastaanottotarkastusta ei ollut tehty kuten piti, eikä Mirkka ollut saanut mahdollisuutta tarkastaa konetta. Toimittaja vetosi vaaranvastuun siirtymiseen, ilmiselvästi juristinsa neuvosta. Matti vastasi välittömästi, ettei konetta makseta ja koneen voi hakea pois. Perimiskirjeet olisivat aiheettomia.

Käräjäpäivän lähestyessä Matti kääntyi tilitoimistonsa juristin puoleen. Ensimmäisenä selviteltiin vakuutusasiat. Matin yrityksellä oli kattava oikeusturvavakuutus, joten kuluriski tuntui siedettävältä. Matin juristi laati oikeuteen tiukkasävyisen vastineen, jossa kerrottiin toimittajan sopimusrikkomuksista sekä siitä, että tällä oli edelleen vastuu sorvin vahingoittumisesta.

Kulissien takana alkoi tapahtua. Sekä sorvin toimittajan, että Matin juristi tajusivat, ettei kenenkään etu ole riidellä kymppitonnin koneesta kahta vuotta hovioikeutta myöten ja maksaa moninkertaiset asianajokulut. Alettiin sorvata sopimusta. Toimittaja tuli vastaan; ehkäpä he olisivat tosiaan voineet varmistua Mirkan paikallaolosta. Mattikin jousti; kieltämättä kone oli otettu vastaan ja kuitattu hyväksytyksi, olkoonkin, että väärän henkilön toimesta.

Sovinto syntyi lopulta yllättävänkin helposti. Matti sai maksaa puolet koneen hinnasta ja kumpikin sai pitää muut kulunsa omanaan. Toimittaja teki edullisen tarjouksen koneen fiksaamisesta kuntoon osana sopimusta. Näin tehtiin, ja nykyisin Matilla on toimiva sorvi tuotannossaan.

Mitä tästä opimme?

Turhaltakin tuntuvaan maksuvaatimukseen tulee reagoida. Kun jotain on mennyt pieleen, kannattaa asiaa alkaa aina selvitellä. Viimeistään sillä hetkellä, kun asianajaja tai joku viranomainen ottaa yhteyttä, on syytä hankkia myös itselleen oikeudellista apua. Asianajon kustannukset ovat yleinen vitsailun aihe, mutta elävässä elämässä suurimmat säästöt saadaan aikaan, kun juristin puoleen käännytään ajoissa. Ja se vanha sääntö – parempi laiha sovinto kuin lihava riita – säästää monelta riesalta.